Puun lähettiläs

Julia Ahvenainen aloitti helmikuussa Xlam Dolomitin Espanjan ja Portugalin tytäryhtiön, Xlam Dolomiti Iberican johtajana.

Italialainen emoyhtiö tekee ristiinliimatuista massiivipuupaneeleista puurakennuksia ja puurakenteita, jotka ovat vähähiilisiä, kestäviä ja turvallisia.

Xlamin toteuttamia puurakennuksia on ympäri maailmaa kauppakeskuksista hotelleihin, sairaaloihin, urheiluhalleihin ja asuinkerrostaloihin.

Valmiista elementeistä on apua myös hätätilanteissa, kuten maanjäristyksissä ja tulvissa. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2024 noin 35 miljoonaa euroa ja sillä on lähes sata työntekijää.

Alussa Ahvenainen panostaa tunnettuuden kasvattamiseen.

– Osallistumme alan messuille Madridissa ja Barcelonassa, ja olen ottanut yhteyttä markkinointipalvelujen tarjoajiin. Kunhan olen saanut kaikki yritysesittelyt ja materiaalit käännettyä espanjaksi, seuraavaksi vuorossa ovat arkkitehdit ja rakennuttajat. Puurakentaminen on Espanjassa vielä alkuvaiheessa, joten heidät täytyy viedä käsi kädessä prosessin läpi.

Xlam Dolomiti tarjoaa koko paketin suunnittelusta paneelien valmistamiseen, lähetykseen ja asennukseen. Elementit tehdään tehtaalla valmiiksi, jolloin ne on helppo ja nopea asentaa työmaalla.

Ahvenainen tekee yhteistyötä Katalonian markkinaa hoitavan kollegan sekä pääkonttorilla rakennuslaskelmat tekevän teknisen tiimin, myyntiassistenttien, lakiosaston ja asentajien kanssa.

– Xlam Dolomitin toimitusjohtaja on entinen työkaverini ja nykyinen esimieheni, ja hän tulee olemaan iso apu.

Työpaikanvaihdoksia sopivin välein

Julia Ahvenainen opiskeli Teknillisessä korkea­koulussa puutekniikkaa ja espanjaa, Saksan-vaihdossa taloustiedettä, ja valmistui diplomi-­insinööriksi vuonna 1999.

Jo opiskeluvuosinaan hän konsultoi Finprolla suomalaisia pk-yrityksiä Saksan markkinoista.

Osaaminen ja verkostot karttuivat Stora Ensolla kansainvälisen myynnin, liiketoiminnan kehittämisen ja innovaatiotoiminnan päällikkötehtävissä. Työmatkoja ympäri Eurooppaa seurasi ulkomaankomennus Espanjaan keväästä 2005.

Nyt Ahvenainen on työskennellyt Espanjassa 20 vuotta. Hän ryhtyi agentiksi muutamalle suomalaisfirmalle pari vuotta maassa oltuaan. Tutun vinkki johti puurakentamisen tarvikkeita valmistavalle Rothoblaasille. Sitten Stora Enso kutsui takaisin ja töiden ohessa Ahvenainen suoritti puurakentamisen maisteriohjelman Santiago de Compostelan yliopistossa. Myöhemmin asiakkaan suositus vei lämpöpuusta tunnetulle Lunawoodille. Tuorein työtarjous käveli vastaan.

– Xlamin toimitusjohtaja on entinen kollegani, ja tapasimme sattumalta messuilla. Hän ehdotti, että tulisin vetämään heidän ensimmäistä ulkomaanyhtiötään.

Monet tutut Espanjassa ovat kauhistelleet pitkistä työsuhteista ja suomalaisista työnantajista luopumista, mutta Ahvenaista kiehtoo päästä kehittämään uutta bisnestä, tuotetta tai markkinaa.

– Samalla saa uusia työtovereita, uudenlaisen työnkuvan ja voi oppia uuden kielen. Palkkakin paranee, vaikkei se päällimmäisin syy olekaan. Kun on kerännyt vuosien ajan osaamispääomaa, tietää ja tuntee markkinoita, aina löytyy mielenkiintoinen työpaikka. Suurempi riski on jäädä työhön, joka ei ole enää motivoivaa. Kun bisnes alkaa kulkea normaalisti, haluan taas vaihtelua.

Espanjassa lähtöpalkkataso on usein matalampi kuin Suomessa. Kokeneen kannattaa heti alkuun neuvotella se, minkä on itse katsonut tehtävän oikeaksi palkkatasoksi.

Vuosipalkka maksetaan 14 erässä: kesällä ja jouluna saa tuplapalkan. Palkan päälle tulee lukuisia etuja, kuten lounassetelit ja terveys­vakuutukset.

– Olen saanut esimerkiksi viikon joululoman lahjana, ja joka toinen vuosi pääsiäislomaviikon.

Espanjassa äitiys- ja isyysvapaat ovat 16 viikkoa kummallekin täydellä palkalla.

– Päiväkotipaikkoja on liian vähän, pikkupaikkakunnilla ei lainkaan. Kolmivuotiaana alkava esikoulu sen sijaan on hyvin järjestetty. Siellä on vähän lapsia ja paljon opettajia per lapsi. Kaikki kehuvat kyläkouluamme, jossa samoilla luokilla on eri-ikäisiä, mutta jokainen saa henkilökohtaista opetusta, Julia Ahvenainen kertoo.

Suurkaupungista maaseudulle

Julia Ahvenainen ja hänen espanjalainen arkki­tehtimiehensä asuivat ensin Madridissa ja muuttivat sieltä keskiaikaiseen Maderuelon kylään sata kilometriä Madridista pohjoiseen. Pienten paikkakuntien etuja ovat luonto, väljyys ja edullisempi hintataso.

Monet naapuritkin tekevät etätöitä tai asuvat Madridissa tai Bilbaossa, josta tulevat Made­rueloon viikonlopuiksi ja loma-ajoiksi.

– Espanjassa on tyypillistä tulla lomille siihen kylään, josta on lähtöisin. Tavataan naapurustoa, järjestetään illallisia, ideoidaan tapahtumia ja kerhoja.

Maderuelossa on erityisen yhteisöllistä.

– Ihmiset todella auttavat. Kun ensimmäinen talomme paloi, ystävämme kamppailivat, kenen luona asuisimme. Kaikki naapurimme toivat meille vaatteita ja tarvikkeita.

Puoliso suunnitteli ja rakensi uuden talon puusta. Ahvenainen auttoi ulkoverhouksessa ja puukalusteiden teossa. Yli tuhannen neliön tontilla mahtuu viljelemään muhkeita tomaatteja, kesäkurpitsaa, parsaa, perunoita, kaaleja, herneitä ja yrttejä.