Energiatekniikkaa ja ympäristönsuojelua opiskellut Sami Sivola valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2005.
Ensin hän teki ÅF:ssä energiakonsultointia yrityksille ympäri maailmaa. Kun esimies ehdotti ulkomaankomennusta Thaimaassa, perhe muutti sinne pariksi vuodeksi.
Suomeen palattua headhunter otti yhteyttä. Sivola palkattiin Wärtsilän voimalaitosten general manageriksi neuvomaan yritystä ja sen asiakkaita älykkään sähköntuotannon käytössä.
Thaimaan vuosinaan Sivola oli kuitenkin jäänyt indonesialaisen energiayhtiön Cikarang Listrindon mieleen. Se pyysi häntä syksyllä 2013 projektipäälliköksi rakentamaan uutta kaasuvoimalaitosta Jaavan saarelle.
– Kaasuvoimalan valmistuttua siirryin hiilivoimalaprojektiin, ja hiilivoimalan valmistuttua minut nimitettiin sen voimalaitosjohtajaksi.
Tammikuussa 2022 Sivola eteni koko Cikarang Listrindon yrityssuunnittelun, projektien ja vastuullisuuden vetäjäksi.
Pörssilistattu yhtiö on Indonesian suurimpia sähköyhtiöitä kapasiteetilla mitattuna. Se tuottaa ja toimittaa sähköä omista voimalaitoksistaan ja omilla kaapeleillaan 2 700 teollisuusasiakkaalle Jaavan saarella. Liikevaihto oli 530 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja henkilöstöä on noin 850.
Kohti vihreää siirtymää
Indonesiassa valtaosa sähköstä tuotetaan vielä hiilellä ja kaasulla. Hallituksen tavoite on nostaa uusiutuvien energialähteiden osuutta nykyisestä 19 prosentista.
Cikarang Listrindo tukee tavoitetta rakentamalla aurinkopaneeleja teollisuuslaitosten katoille ja maahan sekä hyödyntämällä biomassaa, kuten haketta ja palmuydinkuorta.
Alkuvuonna Valmet toimittaa yhtiölle jo toisen biomassan syöttöjärjestelmän. Niillä jopa 30 prosenttia yhtiön hiilenkulutuksesta voidaan korvata biopolttoaineella.
– Ostamme kaikki merkittävät laitteet länsimaista. Valmetin ja muiden tuttujen isojen yritysten kanssa ei tule ongelmia.
Sivolan kolme vastuualuetta linkittyvät toisiinsa: vastuullisuudessa ympäristönsuojelu ja ilmastonmuutosriskien hallinta, projekteissa esimerkiksi uusi aurinkovoimalaitos ja kehityksessä vihreä siirtymä.
– Simuloin ja analysoin, kuinka vaikka viiden megawatin aurinkovoimalaitos vaikuttaa meidän muuhun tuotantoon ja tuotantokustannuksiin. Teen yrityksemme hiilidioksidilaskelman ja road mapin vähähiiliseen tulevaisuuteen.
Hän johtaa kymmenhenkistä vastuullisuustiimiä, jossa on asiantuntijoita firman joka funktiosta ja kaikilta voimalaitoksilta.
Sami Sivola raportoi johtoryhmälle.
– Tuon pöydälle asioita ja ideoita, ja he tekevät päätöksen. Niitä ei siirretä seuraavaan palaveriin.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Joustavuutta. – Kun ihmisiä ja ruuhkaa on niin paljon, asiat eivät aina toimi siten kuin on suunniteltu. Indonesiassa on aina pientä epävakautta ilmassa. Kun yllätyksiin osaa suhtautua, elämä on paljon helpompaa, Sami Sivola toteaa.
Indonesiassa hierarkia on näkyvä ja puhutellessa sanotaan sir.
– Länsimaisena uskallan lähestyä ihmisiä eri tavalla. Keskustelen jopa omistajien kanssa, mitä aasialaisten ei välttämättä ole helppo tehdä.
Vuosiloma on yleensä kaksi viikkoa. Cikarang Listrindo kuitenkin ymmärtää henkilöstön tulevan erilaisista kulttuureista, ja Sivola saa neljä viikkoa. Terveysvakuutuksen yhtiö hankkii jokaiselle työntekijälle ja myös heidän perheenjäsenilleen.
– Voin mennä valitsemaani lääkäripalveluun, ja vakuutus kuittaa laskun. Indonesiassa lääketieteellinen hoito ei ole ihan länsimaisella tasolla, mutta tarvittaessa voin käydä vaikka Singaporessa.
Eläkerahastopotin saa kertakorvauksena. Lisäksi yrityksillä on tapana maksaa käteen summa, jonka suuruus riippuu työvuosista.
Ammattijärjestöjen toiminta on vähäisempää.
– Ei ole sellaisia kahnauksia, mitä Suomessa saattaisi helpostikin nähdä. Täällä ne hoidetaan paikallisesti sopien joustavammin.
Maine kantaa
Yli 280 miljoonan asukkaan Indonesiassa osaajia riittää. Työntekijät löydetään usein verkostoista.
– Hyvä historia yhteistyöstä on avain. Indonesialainen tapa on katsoa ennemmin ihmistä kuin spesifistä osaamista, Sivola kertoo.
Ulkomaalainen tarvitsee työluvan. Projekteihin tuleville insinööreille työnantaja voi hakea 2–6 kuukauden työlupaa. Johtajille ja pitkiin projekteihin haetaan 7–12 kuukauden työlupaa, jota voi jatkaa neljästi, ja sitten on saatavissa pidempi työlupa.
Työsuhteen päättyessä päättyvät myös työ- ja oleskeluluvat, ja maasta täytyy poistua seitsemässä päivässä.
– Jollei ole poistunut exit permitin mukaisesti, saattaa tulla ongelmia, kun aikanaan yrittää lähteä maasta.
Maahan voi palata turistiviisumilla etsimään töitä.
– Helpointa on hankkiutua Suomessa monikansalliseen yritykseen, jolla on bisnestä Indonesiassa. Komennukselle lähetetään nykyään vähemmän, mutta projektit ovat toinen mahdollisuus.
Puolison on todella vaikea saada töitä.
– Vaimo tulee kotirouvastatuksella, ja kotirouva ei saa tehdä palkkatöitä. Monesti lasten koulunkäynnin ja muiden päivittäisasioiden järjestäminen on kokopäivähomma, jolloin puoliso ei voikaan mennä palkkatöihin. Ilman vaimoni panostusta perheeseen emme olisi pystyneet tähän.
Happihyppelylle. Indonesian ilmasto on kuumankostea, ja ruuhkaisessa pääkaupungissa Jakartassa terveydelle vaarallisten pienhiukkasten määrä ilmassa ylittää WHO:n suositusrajan. Golfia, tennistä ja kuntosaliliikuntaa on Sami Sivolan mukaan kuitenkin helppo harrastaa, ja elokuvateattereita on joka puolella.
Puhdasta teknologiaa Pohjolasta
Balin, Borneon ja Sumatran sukellus- ja luontomatkailuparatiisien ohella Indonesia tarjoaa suomalaisille bisnesmahdollisuuksia. Taloudeltaan saarivaltio on Kaakkois-Aasian suurin maa. Bruttokansantuotteen vuosikasvu 2023 oli viisi prosenttia.
Suomalaisyrityksiä Indonesian markkinoilla toimii noin 40: etenkin IT-, energia-, kone- sekä puu- ja paperiteollisuuden aloilla. Esimerkiksi Wärtsilä ja Kone ovat hyvinkin näkyviä.
– Täällä ja tänne investoidaan merkittäviä määriä, mikä lisää työntekijöiden tarvetta ja työnkuvan houkuttelevuutta. Maassa on valtava datakeskusbuumi, ja vihreät investoinnit tulevat olemaan tapetilla, Sami Sivola vinkkaa.
Energiamurroksen lisäksi Indonesian on ratkaistava digitaalisuuteen, kaupungistumiseen ja kestävään kehitykseen liittyvät haasteet. Julkisten töiden ministeriö etsii älykkäitä digiratkaisuja liikennevirtojen sujuvoittamiseen ja turvallisuuteen.
Yksi merkittävä kysymys on jätteet.
– Suomalainen ei voi käsittää, ettei roskia kerätä ja lajitella. Joku polttaa ne pihallaan, joku heittää kadunkulmaan, joku ajaa rekalla jokeen.
Kun Cikarang Listrindo kuljetti hiiltä voimalaitokselle jokea pitkin, Sivola valvoi omalla veneellä, että kuljetus sujuu turvallisesti.
– Jatkuvasti oli muovipussi perämoottorissa joko peittämässä jäähdytysvedenottokanavan tai jumittamassa potkurin. Kaukaa viisaana ostimme kaksi moottoria; yhdellä olisi ollut tuuliajolla.
Harkitsetko ulkomaille töihin lähtöä?
Olemme tukenasi työurasi kansainvälistymisessä. Tutustu esimerkiksi Mielitkö maailmalle? -verkko-oppaaseen, josta saat vinkkejä, mistä löydät parhaiten tietoa niin ulkomailla työskentelyyn kuin työnhakuun liittyen. Oppaasta on hyötyä myös ulkomaille lähetetyille työntekijöille.