RIL-Palkinto leikkaussalikonseptille

|
Uutinen

Tämän vuoden RIL-Palkinto myönnettiin Inoroom-leikkaussalikonseptille. Palkinto jaettiin tänään Säätytalolla RIL Summitissa, jonka aiheena oli huomisen menestyvä kaupunki.

Inoroom-salit ovat modulaarisista osista koostuvia leikkaussalien kokonaistoimituksia.

– Tuotteemme on kuin paketillinen legoja, Inoroomin edustajat leikittelivät kiitospuheessaan 23.11.

Konseptin mukaisia leikkaussaleja on Oulussa ja Kuopiossa Pohjola Sairaaloissa sekä keväällä Turussa avautuvassa Pohjola Sairaalassa. Konseptin suunnittelusta on vastannut Granlund, ilmanvaihdosta Halton, leikkaussalijärjestelmästä ja sairaalakalusteista Merivaara sekä puhdastilaratkaisuista Hermetel.

Asiantuntijatuomaristo valitsi 13 ehdokkaan joukosta kolme finalistia, joista voittajan valitsi liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner. Hän kehui Inoroom-hanketta siitä, että sillä on potentiaalia vientiin. Inoroom ponnisti innovaatiosta, joka syntyi Tekesin rahoittamassa tutkimushankkeessa.

– Konseptissa teknologia, rakentaminen ja ihmisläheisyys yhdistyvät tilaan, jota käytetään ihmisen ollessa toisen ihmisen osaamisen varassa, Berner sanoi palkintoa jakaessaan.

RIL-palkinnon toinen sija jaettiin Eduskunnan päärakennuksen peruskorjaushankkeen ja Helsingin Sataman Länsiterminaali 2 -hankkeen kesken. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry jakaa RIL-Palkinnon vuosittain. 

Osaava, toimiva ja turvallinen kaupunki

RIL Summitissa pohdittiin, minkälaisia edellytyksiä suomalaisilla kaupungeilla on menestyä. Aihetta käsiteltiin kolmen aiheen – osaamisen, toimivuuden ja turvallisuuden – kannalta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Ilkka Turunen tarttui kysymykseen osaamisesta.

– Tänä päivänä koulunsa aloittavilla tulee olemaan arviolta kymmenen eri ammattia. Mitkä ovat heidän avaintaitonsa? Miten varmistamme, että he osaavat oppia ja uudistua jatkuvasti?

Turusen mukaan nousevaa osaamista on itse asiassa perinteisestä kasvatuksesta tutut sinnikkyys, ahkeruus, kriittisyys ja analyyttisyys. Lisäksi oleellisia ovat metataidot: se, että tiedämme missä olemme ja mikä juuri tässä tilanteessa on merkityksellistä.

Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki keskittyi puhumaan toimivasta kaupungista. Hän totesi, että suurin uhka kaupungeille on eri kaupunginosien eriytyminen. Helsingin uudessa strategiassa onkin tavoitteena alueellinen tasa-arvo.

– Kaupunki syntyy ihmisistä. Kaupungin tulee olla alusta, jossa ihmisten on mahdollista olla aktiivisia ja kokeilla, Sinnemäki sanoi.

Hän otti esimerkiksi Helsingin uuden Kalasataman alueen, jossa ollaan rohkeasti kokeiltu muun muassa sähkön ja energian kulutuksen reaaliaikaista mittaamista, sähköautojen lataamista aurinkopaneeleilla ja ottaa viherseinät käyttöön kouluissa.

Kimmo Rousku valtiovarainministeriöstä tarkasteli puheenvuorossaan kaupunkia turvallisuuden näkökulmasta. Hän muistutti RIL Summitin yleisöä shakkiottelusta keinoälyn ja Garry Kasparovin välillä 90-luvun lopussa. Deep Blue -keinoäly voitti shakkimestarin.

– Nyt meillä kaikilla on taskussamme supertietokone, jonka suorituskyky on satakertainen shakkiottelun keinoälyyn verrattuna. Teknologia tuo mahdollisuuksia, mutta osaammeko hyödyntää niitä?

Rousku sanoi, että kaikki mikä voidaan digitalisoida, digitalisoidaan. Kaikki, mikä voidaan kytkeä sähköön, kytketään myös internetiin. Vaikka digitalisaatiossa on vaaroja, riskejä pitää Rouskun mukaan ottaa – sillä ilman niitä ei myöskään ole mahdollisuuksia.

Avainsanat: