Kuntavaalien mentyä ohi on politiikan seuraajien seuraava mielenkiinnon kohta hallituksen kehysriihi, joka on samalla myös hallitusohjelman puolivälitarkastelu. Politiikan lainalaisuudet kertovatkin, että jos jotain merkittävää tällä vaalikaudella halutaan vielä tehdä, niin nyt on päätösten paikka. TEKin näkökulmasta erityistä kiinnostusta herättää viestit siitä, että nyt ollaan tekemässä päätöksiä, jotka vahvistaisivat innovaatio- ja korkeakoulujärjestelmäämme.
Julkisuudessa onkin jo alettu jakamaan rahoja. Toisaalla halutaan vahvistaa korkeakouluja siten, että ne voisivat jatkossa toimia entistä itsenäisempinä. Tätä tukemaan onkin pohdittu erilaisia pääomitusvaihtoehtoja korkeakoulujen taseisiin. Kilpailevana vaihtoehtona on toisaalta kanavoida lisärahoitusta Tekesiin, jossa on viime vuosien merkittävien leikkausten vuoksi jouduttu karsimaan yritysten tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotukia.
PERUSTUTKIMUS LUO MENESTYSTÄ HITAASTI MUTTA VARMASTI
On kuitenkin väärin nähdä näitä asioita toistensa vastakohtina vaan ne ovat eri vaiheeseen liittyviä ratkaisuja, joilla vahvistetaan Suomea kohtamaan tulevaisuuden haasteet entistä paremmin. Korkeakoulujen pääomitus ei lyhyellä aikavälillä tuota järisyttäviä muutoksia vaan se ennemminkin vahvistaa niiden autonomiaa ja vähentää riippuvuutta julkisesta rahoituksesta. Yliopistoissa tämä vahvistaisi erityisesti perustutkimuksen asemaa, johon yksityisen rahoituksen saaminen on vaikeaa.
Perustutkimus löytyy yhä uudelleen tieteen läpimurtojen ja menestystuotteiden taustalta. Tämä kävi hyvin ilmi tekemistämme 120 tekniikan huippuosaajan ja menestyjän haastatteluista.
Tekesin kautta pystymme vahvistamaan yritysten ja yliopistojen yhteistyötä sekä lisäämään tutkimustoiminnan vaikuttavuutta. Erityisesti tekniikan yliopistoista löytyy osaamista, jota hyödyntämällä yritykset voidaan saada merkittävään kasvuun. Tärkeää on siis kohdentaa nämä lisäykset sellaiseen TKI-toimintaan, jolla luodaan merkittäviä uusia innovaatioita, tuotteita ja palveluita eikä tehdä vain pientä tuotekehitystä.
On selvää, että kaikkeen meillä ei ole varaa, mutta nähdäkseni näihin molempiin on. Korkeakoulujen pääomitusta voidaan tehdä valtionomaisuuden uudelleenjärjestelyillä, kun taas Tekesin vahvistamiseen löytyy varmasti mahdollisuuksia yritystukia uudelleen järjestelmällä. Myös Helsingin Sanomat kertoi tästä vaihtoehtoja.
Mikäli Suomi haluaa menestyä myös jatkossa, tarvitsemme entistä vahvempia korkeakouluja ja tukea yrityksille, jotka uskaltavat lähteä kehittämään uutta. Toivoa siis sopii, että hallitus pystyy näkemään sektorirajojen yli ja ajamaan koko Suomen etua!
