Solita palkkaa taas 150 uutta

– Emme tarvitse hyviä ammattilaisia, me tarvitsemme huippuosaajia. Ja huipuille maksamme kunnon palkan.

Näin sanoo tamperelaisen Solita Oy:n henkilöstöjohtaja Jonne Seppä. Solita on palkannut vuoden 2016 aikana 130 osaajaa. Parina edeltävänä vuonna palkkauksia on ollut reilut sata vuodessa.  Ja ensi vuonna aiotaan rekrytoida taas puolentoista sataa digitaalisen osaamisen huippua.

Solita on perustettu vuonna 1996. Sen erikoisalaa on digitaalisten palvelujen tarjoaminen asiakkaiden liiketoiminnan boostaamiseen. Yrityksen palveluksessa on 485 henkeä ja viime vuonna se teki 50 milj. euron liikevaihdolla 5 milj. euron voiton. Tampereen ohella yrityksellä on toimipisteet Helsingissä ja Oulussa. Asiakkaat ovat isoja yrityksiä sekä julkisen sektorin toimijoita.

Huippuosaajien palkkaaminen alkaa henkilöstöjohtaja Sepän mukaan olla jo työlästä.  Huippuja ei kasva joka oksalla, ja heidän tunnistamisessaankin on omat haasteensa.
 

Mistä tunnet sä osaajan, onko oikea sulle hän?

Henkilöstöjohtaja Seppä on vetänyt satoja työhönottohaastatteluja, joissa hän yrittää selvittää, onko pöydän toisella puolella istuva tarjokas hänen etsimänsä huippuosaaja vai ei.

– Meillä työntekijät ja tiimitkin, eli siis tulevat työkaverit, osallistuvat haastatteluihin.  He yrittävät saada selville, onko työnhakija hyvä lisä tiimille, tarvitaanko juuri hänen työpanostaan, Seppä kertoo.

Solitan etsimä osaaja ei pelkästään hallitse alan tietotaitoa, vaan on sosiaalinen ja pystyy tiimityöhön. Hänellä pitää olla myös hyvät valmiudet asiakkaiden kohtaamiseen.

– Oikeastaan sanoisin, että huippuosaajuus on henkinen tila, johon liittyy halu oppia koko ajan uutta.  Huippuosaaja on utelias ja nälkäinen kaikkeen uuteen.

Seppä ei ole kiinnostunut tyypistä, joka on kyllä digimaailman ammattilainen, mutta jonka yhteisölliset taidot ovat heikot. Eikä myöskään sellaisista osaajista, jotka kuvittelevat jo olevansa niin huipulla, että heillä ei ole enää mitään opittavaa.

– Omista taidoistaan voi olla syystä ylpeä, mutta tietty nöyryys uuden edessä on hyvä säilyttää.
 

Kai minä sitten olen huippuosaaja...

Yksi Solitan tekkiläisistä on vanhempi ohjelmistosuunnittelija Harri Ohra-aho, 40, joka on viihtynyt talossa jo 15 vuotta. Hän on valmistunut DI:ksi Tampereen silloisesta teknillisestä korkeakoulusta pääaineenaan ohjelmistotuotanto.

– Tulin taloon eri tavalla kuin nykyisin palkattavat: rekrymessujen kautta. Lähetin siellä tietoni firmalle, ja minut kutsuttiin haastatteluun, jonka päätteeksi toimitusjohtaja tarjosi töitä.

– Työhöni kuuluu ohjelmointia, ohjelmistosuunnittelua, määrittelytyötä asiakkaan luona sekä ohjelmistoauditointia. Suuri osa työstäni on asiakkaan kanssa kommunikointia.

Ohra-aho on osallistunut myös työnhakijoiden haastatteluihin. Hänen mielestään huippuosaajan pitää osata välttää "jäätyminen" vaikean kysymyksen edessä.

– Kaikkea ei tarvitse tietää, mutta utelias, sanavalmis ja miellyttävä persoona on aina etulyöntiasemassa vastakohtaansa verrattuna.

Ohra-aho sanoo vaivautuvansa, jos häntä tituleerataan huippuosaajaksi. Hän ei sellaista luonnehdintaa itsestään käytä vaan ajattelee, että on muiden asia määritellä hänen osaamisensa taso.

Palkkaansa Ohra-aho kertoo olevansa tyytyväinen. Hänelle työn sisältö on tärkeämpi asia kuin hiukan suurempi tai pienempi palkka.
 

Oikeanlaisia osaajia omalla muuntokoulutuksella

Muut yritykset käyvät henkilöstöjohtaja Jonne Sepän kanssa kovaa kisaa huippuosaajista, ja se näkyy myös palkkatasossa. Jokaisen rekrytoitavan kanssa käydään palkkaneuvottelut erikseen.

– Vaikka huippujen löytäminen on vaikeaa, en osaa suhtautua esimerkiksi Nokian pienenemiseen niin, että "hyvä juttu, helpottaa meidän rekrytoimistamme". 

Solita on käynnistänyt muuntokoulutuksen, jolla on tarkoitus kasvattaa muualta työttömäksi joutuneista osaavia asiantuntijoita firmalle.  Koulutukseen osallistuvista yli puolet on entistä Nokian tai Microsoftin väkeä.

Taitavia ohjelmistotyöntekijöitä olisi periaatteessa saatavilla ulkomailta. Solitan palveluksessa ulkomaalaistaustaisia on kuitenkin vain muutama. Yrityksen työkielenä on säilynyt suomi, eikä tätä "asetusta" aiota ainakaan lähitulevaisuudessa muuttaa. Naisia Solitan henkilöstöstä on neljännes.

Palkan ohella Solita pyrkii kannustamaan työntekijöitään tukemalla heidän harrastuksiaan. Firman johdossa pidetään hyvänä, että työntekijät tapaisivat toisiaan myös harrastuksissa vapaa-aikana eikä vain työn ääressä.

– Kerran vuodessa kutsumme kaikki työntekijät kunnon pikkujoulujuhliin, joihin voi tulla avecin kanssa, ja muualta tuleville maksetaan hotellimajoitus, Seppä kertoo.