Suomalainen pelkää vääriä päätöksiä turhaan

Suomalaisen vuorovaikutuksen epämuodollisuus teki vaikutuksen saksalaiseen Andreas Kotzschmariin, kun hän aloitti opinnot Espoon Teknillisessä korkeakoulussa vuonna 1994. Kotzschmarin mielestä suomalaiset johtajat olivat ystävällisempiä kuin Saksassa, missä hierarkia oli tiukempi.

– Suomessa pystyin vain kävelemään professorin luo kysyäkseni jotain. Pidin myös siitä, että suomen kielessä ei teititelty ihmisiä kuten saksan kielessä.

Vaikka vuorovaikutus oli epämuodollista, sen pieni määrä yllätti Kotzschmarin.

– Vuorovaikutuksen vähäisyys oli minulle vaikeaa alussa, erityisesti suomalaisten miesten kanssa. Kuitenkin huomasin, että jos saa hyvän yhteyden suomalaiseen, se kestää, vaikkette näkisi toisianne vuosiin. Ystävyys merkitsee paljon ja kerran ansaittu luottamus pysyy.

Kotzschmar kuvailee saksalaista työilmapiiriä kilpailuhenkisemmäksi ja aggressiivisemmaksi kuin Suomessa.

– Jos saksalaiset jakavat tietoa työpaikalla, he menettävät tilaisuuden saada henkilökohtaista hyötyä. Suomalaiset pitävät yhtä ja jakavat tietoa, vaikka he kilpailisivatkin keskenään.

Nopeampia päätöksiä ja enemmän small talkia

Suomalaiset yritykset voisivat oppia nopeampia ja vahvempia päätöksentekotapoja saksalaisesta työkulttuurista, Kotzschmar sanoo.

– Suomalaiset johtajat pelkäävät tehdä vääriä päätöksiä, vaikka virheistä voi oppia. Johtajan pitää toki kuunnella alaisia, mutta joskus liika demokratia hidastaa prosesseja. Suomalaisilla johtajilla on myös tapana vältellä huonojen uutisten kertomista. Jos johtaja ei kerro huonoja uutisia tarpeeksi ajoissa, alaiset eivät voi tehdä suunnitelmia.

Jos puhut vain töistä, et vaikuta kovin kiinnostuneelta toisesta ihmisestä.

Jotta suomalaiset yritykset menestyisivät paremmin kansainvälisessä kilpailussa, Kotzschmar ehdottaa työpaikoille avoimempaa päivittäistä viestintää ja small talkin harjoittamista.

– Esimerkiksi kun olin terästehtaalla Raahessa, juttelin jääkiekosta kollegojeni kanssa, koska poikani pelasi jääkiekkoa ja yksi kollegoista oli nuorten jääkiekkojoukkueen valmentaja. Tällaisista pienistä asioista puhuminen rikkoo jään ja saa toisen muistamaan sinut. Jos puhut vain töistä, et vaikuta kovin kiinnostuneelta toisesta ihmisestä.

Kotzschmar pystyy tulemaan ymmärretyksi suomen kielellä, mutta ei mielestään ole sujuva puhuja.

– Kaikki suomalaiset eivät halua puhua englantia, vaikka ymmärtäisivät sitä. Kun asiakkaani terästehtaalla huomasivat, että ymmärsin suomea, suhteeni heihin parantui huomattavasti.

Kotzschmar on ollut työtön maaliskuusta. Aiemmin hän työskenteli myynti- ja tuotejohtajana kansainvälisessä tulenkestävien materiaalien yrityksessä RHI Magnesitassa 13 vuotta, ja erikoistui suomalaiseen teräsmarkkinaan. Kotzschmar on tällä hetkellä aloittamassa oman kansainvälisen konsultointiyrityksen.

– Koronan takia kestää ainakin vuoden, että yritykseni käynnistyy. Haluan olla optimistinen, mutta minun pitää pysyä myös realistisena.

Monikulttuurisuus on bisnesvaltti

Konsultointiyritys ConTen henkilöstö- ja rekrytointikonsultti Mira Kivistö on tutkinut työelämän kulttuurieroja ja pitänyt uravalmennuksia maahanmuuttajille suomalaisesta kulttuurista.

Kivistön mukaan erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset arastelevat kansainvälisten osaajien palkkaamista, vaikka työnhakijoilla olisi osaaminen kunnossa.

– Johtajat tuntevat epävarmuutta siitä, mitä jos työpaikalla tulee kulttuurisia väärinymmärryksiä tai työnhakijan suomen kielen taito ei riitä. Kannattaa kuitenkin miettiä, onko suomen kielen täydellinen osaaminen aina niin välttämätöntä. Kielen oppii parhaiten työssä.

On tärkeää, että henkilöstö on samalla viivalla kulttuurista riippumatta. Kivistön mukaan työntekijöiden kulttuuritaustoja ei tulisi kuitenkaan häivyttää, vaan ottaa heidän kulttuurinen osaamisensa käyttöön.

– Jos suunnitellaan jotain tuotetta tietylle kansainväliselle markkinalle tai monikulttuuriselle asiakaskunnalle, organisaation kannattaisi hyödyntää sisäistä asiantuntemusta kulttuurista, sen sijaan että ostaisi ulkopuolisen konsultin.