Suomen paras yliopisto-opetus saapui kotiovelle

Turkulainen Noora Jokinen elää mukavaa kaksoiselämää. Päivät kuluvat Uudessakaupungissa Valmet Automotivella logistiikan laatuasiantuntijan tehtävissä, mutta iltaisin kotona alkaa hieman toisenlainen urakka. Silloin hän kaivaa esiin konetekniikan DI-opintojen kurssimateriaalit.

Aivan tavallisista opinnoista ei ole kyse. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (LUT) kirjoilla oleva Jokinen katsoo luennot verkosta sekä tekee itsenäisesti tehtäviä ja tenttejä verkkoalustalla. Lisäksi monet lähiopetuspäivät järjestetään Turussa.

– Opiskelujen aikana on noussut esiin yllättäviä kiinnostuksen kohteita. Hitsaustekniikka vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta.

Koulutusohjelmiin hakuryntäys

Tämä ei olisi mahdollista ilman viime syksynä aloittanutta uutta verkostoyliopisto FITechiä (Finnish Institute of Technology). Se on seitsemän tekniikan alan yliopiston sekä TEKin ja Teknologiateollisuuden vastaus Varsinais-Suomen akuuttiin osaajapulaan.

Tavoitteena on tuottaa alueelle nopeasti paljon kaivattuja diplomi-insinöörejä.

– Oman tiedekunnan perustaminen olisi vaatinut parinkymmenen professorin palkkaamista ja kymmenien miljoonien euron infran hankkimista. Vauhtiin pääseminen olisi vienyt kymmenkunta vuotta, arvioi FITechin johtokunnan puheenjohtaja ja Aalto-yliopiston vararehtori Eero Eloranta.

FITechin mallilla ensimmäiset uudet diplomi-insinöörit saadaan työmarkkinoille jo 1–2 vuoden aikana. 

FITechin yhtenä kohderyhmänä ovat Jokisen tavoin opintojaan täydentävät osaajat. Viime syksynä alkoi kaksi DI-ohjelmaa. Ensi syksynä starttaa viisi DI-ohjelmaa, joista kolme liittyy konetekniikkaan, yksi sähkötekniikkaan ja yksi energiatekniikkaan.

– Ensimmäisessä haussa opiskelupaikkoja oli yhteensä 40, mutta suuren hakijamäärän vuoksi määrä tuplattiin. Myös uudet ohjelmat ovat olleet todella suosittuja, laskee projektijohtaja Heikki Koponen FITechistä.

Nykyisille turkulaisille opiskelijoille FITech puolestaan tarjoaa aiempaa laajemmat opiskelumahdollisuudet. Esimerkiksi ensi syksynä on alkamassa 15 eri yliopistojen järjestämää uutta sivuainekokonaisuutta. 

– Jos turkulainen tietotekniikan pääaineopiskelija opiskelee Aalto-yliopiston tarjoaman meritekniikan sivuaineen, hän on yhtäkkiä todella kova tyyppi telakkateollisuuden näkökulmasta, Koponen havainnollistaa.

Lisäksi FITechin tavoitteena on myös kasvattaa Lounais-Suomen yrityksiin tehtävien diplomitöiden määrää. Viime vuonna valmistui 117 diplomityötä alueen yrityksiin, ja tänä vuonna tarkoitus on päästä noin 150:n vuosivauhtiin. 

– Tekniikan alalla monet työllistyvät yrityksiin diplomityön tehtyään. Siksi tähän on haluttu panostaa, Koponen kertoo.

Yritykset tiiviisti mukana

Jokinen on ollut tyytyväinen opintoihinsa ja niiden joustavuuteen. Hän laskee, että keskimäärin opiskeluun vierähtää muutama tunti illassa, viikonloppuisin enemmänkin.

– Minulle sopii tosi hyvin tapa, jossa asioihin perehdytään itsenäisesti eri tavoilla. Tarvittaessa apua on aina saanut eri välineillä. Lähiopetuspäivillä on taas käyty läpi esimerkiksi suunnitteluohjelman käyttöä tai tehty labroja.

Jokinen ei ota paineita valmistumisesta. Kevään loppuun mennessä kasassa on noin 40 opintopistettä.

– Odotan innolla, että pääsen etenemään töissä ja näkemään vähän erilaisia työtehtäviä. Autoteollisuuden lisäksi meriteollisuus kiinnostaa.

Myös Varsinais-Suomen yritykset näkevät uudessa yhteistyöyliopistossa paljon mahdollisuuksia. Alueen yritykset otettiin heti alusta asti tiiviisti mukaan osaksi FITechin toimintaa ja koulutusohjelmien suunnittelua. Niiltä kysytään säännöllisesti, minkälaisia osaajia ne tarvitsevat.

– Tarvitsemme insinööriosaamista etenkin suunnittelu- ja tuotekehitystehtäviin. Tähän mennessä hakijoita on riittänyt, mutta tilanne saattaa muuttua tämän vuoden aikana, kertoo Valmet Automotiven henkilöstön kehittämispäällikkö Laura Palmunen.

– Jatkossa tarvetta on etenkin uusilla liiketoiminta-alueilla sähkövoimansiirrossa ja akkuteknologiassa. Toivomme, että FITechistä löytyisi apua tähän. Lisäksi toivomme, että jatkossa Turun seudulla panostetaan enemmän omaan tekniikan koulutukseen, Palmunen jatkaa.

Myös turkulaisen Cadmaticin toimitusjohtaja Jukka Rantala näkee FITechissä potentiaalia. Cadmatic on erikoistunut laitos- ja laivasuunnittelun sekä tiedonhallinnan ohjelmistojen kehittämiseen.

– FITechillä voisi olla annettavaa monipuolisen ja poikkitieteellisen osaamisen kouluttamisessa.

Cadmaticissa mietitään juuri uusien diplomityöntekijöiden palkkaamista. Lisäksi tavoitteena on palkata tänä vuonna Suomeen parikymmentä uutta korkeasti koulutettua työntekijää. Nyt Cadmaticin 130 työntekijästä Suomessa työskentelee 
50 henkilöä.

– Erityisesti meillä on tarvetta ohjelmistojen kehittäjille, laivan- ja laitosrakentamisen osaajille sekä myynnin ja markkinoinnin ammattilaisille. Kova juttu on, jos osaa vielä yhdistää näitä, Rantala kertoo.

Opetusputki käännettiin päälaelleen 

FITech on ollut monella tavalla ennakkoluuloton ponnistus. Mallia on otettu Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) tavasta toimia. 

– Suomessa perinteinen tapa on ollut, että aloitetaan uudessa paikassa alusta ja yhteistyötä tehdään rajallisesti, Eloranta summaa.

FITechissä moni asia on tehty toisin. Ensimmäiset DI-ohjelmat aloittivat vain kaksi kuukautta rahoituspäätöksen myöntämisen jälkeen. Suunnittelua ja toimintaa on tehty samanaikaisesti.

FITechissä moni asia on tehty toisin.

Myös koulutusputki käännettiin osittain päälaelleen.

– Kartoitimme yritysten tarpeita ja aloitimme diplomitöillä. Sen jälkeen alkoivat koulutusohjelmat, kurssiprojektit ja kesäharjoittelu, Eloranta kertoo.

Elorannan mielestä keskeinen avain onnistumiseen on ollut tekniikan alan yliopistojen selkeä erikoistuminen ja kyky yhteistyöhön.

Hän ottaa esimerkiksi projektijohtamisen sivuaineen. Sen toteuttamiseen osallistuu neljä yliopistoa ja seitsemän professoria. Henkilökunta on muun muassa kehittänyt innolla uudenlaisia verkkopohjaisia opetusmetodeja.

Koulutuksen lisäksi FITech aikoo myös panostaa tekniikan alan vetovoiman kasvattamiseen Lounais-Suomessa. Nyt kiinnostus on selvästi vähäisempää esimerkiksi Pirkanmaahan verrattuna, eikä pitkän matematiikan lukijoita ole tarpeeksi.

– Tämän kääntäminen on iso homma, ja työ alkaa peruskouluista. Mallia aiomme ottaa Aalto-yliopisto Junior -konseptista, jotta saisimme koululaiset ymmärtämään, että matematiikka, luonnontieteet ja tekniikka voisivat olla myös heidän juttunsa, Eloranta kertoo.

FITech taipuu moneen

Eloranta korostaa, että FITechiä ei ole luotu vain Turun tilanteen ratkaisemiseen, vaan kyseessä on uudenlainen konsepti.

– Malli tulevaisuuden yliopistokoulutuksesta. Lähipalvelusta pitää siirtyä alustamaiseen verkostoyliopistoon, hän visioi.

Tarvetta FITechille on, sillä osaajapulasta kärsitään monilla aloilla. Tavoitteena on löytää kansallisesti merkittävät hankkeet. Valtion budjetista on varattu rahaa Turun lisäksi myös muihin kohteisiin.

– Yli kymmenen korkeakoulun järjestämä ICT-alan muuntokoulutusohjelma aloitti jo alkuvuodesta. Muita mahdollisuuksia ovat esimerkiksi akkuteknologia ja tekoäly, Eloranta arvioi.

FITechin rahoitus on päättymässä vuoden 2021 lopussa. Eloranta korostaa, että FITech on osoittanut jo toimivuutensa. Hänen mielestään korkeakoulujen julkisessa rahoituksessa pitäisi siirtyä aivan uudenlaiseen malliin. 

– Rahan pitäisi seurata opiskelijaa. Jos opiskelija koostaa opintonsa eri yliopistojen opinnoista, työn tehneet saisivat oman osansa. Näin erillisrahoituksia ei enää tarvittaisi, sillä olisi motivaatiota kouluttaa myös muiden yliopistojen opiskelijoita, Eloranta ehdottaa.