Syksyn työehto­sopimus­neuvottelut vielä aivan auki

Työehtosopimukset takaavat ylemmille toimihenkilöille, joita tekkiläisetkin ovat, esimerkiksi palkalliset vanhempainvapaat, sairausajan palkan, lomarahat, ylityö- ja matkakustannusten korvaukset sekä palkkojen yleiskorotukset.

Sopimuksien uudistaminen on tarkoitus käynnistää vastikään toimintansa aloittaneen uuden Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n kanssa, joskin tällä hetkellä yhdistyksen edustavuus on iso kysymysmerkki.

Edustavuus eli kuinka moni työnantaja uuteen yhdistykseen liittyy, ratkaisee sen, tuleeko uusista valtakunnallisista sopimuksista yleissitovia vai ei. Työehtosopimuksen yleissitovuus tarkoittaa, että sitä noudatetaan myös niissä saman alan yrityksissä, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon.
 
Teknologiateollisuuden työnantajat ry kertoi 6.9. ensimmäisiä tietoja siitä, kuinka moni yritys on liittynyt yhdistykseen ja näin ollen haluaa olla jatkossakin toimialakohtaisen työehtosopimuksen piirissä. Ilmoituksen mukaan yrityksiä oli liittynyt noin 200, joissa henkilöstöä on yhteensä yli 30 000. Näiden lisäksi noin 60 yritystä oli hakenut jäsenyyttä, mutta hakemuksia ei oltu vielä käsitelty.

Edustavuus on ainakin toistaiseksi melko vaatimaton, sillä nykyiset työehtosopimukset solmineessa Teknologiateollisuus ry:ssä on noin 1 600 jäsenyritystä.
 
– Merkittävä kysymys neuvotteluiden aloittamiselle on, mitä yrityksiä uusi työnantajayhdistys edustaa ja kuinka kattavia toimialakohtaisia sopimuksia olemme lähdössä neuvottelemaan. Jos yritysten järjestäytymisaste uuteen yhdistykseen jää heikoksi, on lisäksi myös sopimusten yleissitovuus uhattuna, sanoo TEKin työmarkkinajohtaja Teemu Hankamäki.
 
Ylemmillä toimihenkilöillä on nykyisen Teknologiateollisuuden kanssa kolmella toimialalla yleissitovat työehtosopimukset, eli teknologiateollisuudessa, suunnittelu- ja konsulttialalla sekä tietotekniikan palvelualalla.

Yleensä yleissitovuuden ehtona on ollut, että noin puolet sopimusalan työntekijöistä on näissä työnantajaliittoon järjestäytyneissä yrityksissä.
 
– Joillakin toimialoilla teknologiateollisuudessa yleissitovuuden säilyminen voi olla hyvin pienistä liikkeistä kiinni, riippuen viime kädessä muutamien isojen yritysten ratkaisuista. Toivon tietysti työnantajien laajaa järjestäytymistä, jolloin voitaisiin neuvotella mahdollisimman kattavat ja mielellään nimenomaan yleissitovat sopimukset, Hankamäki jatkaa.

Olen huolissani siitä, että kaikissa yrityksissä ei ole välttämättä hoksattu, mitä mahdollinen työehtosopimuksen ulkopuolelle jääminen lopulta tarkoittaa.

Yleissitovuus on myös työnantajan etu
 
Mikäli valtakunnallinen työehtosopimus ei jollain alalla ole enää yleissitova, niin työehtosopimusten ehdot eivät enää koske niitä yrityksiä, jotka eivät kuulu sopimuksen solmineeseen työnantajaliittoon.
 
– Minusta olisi erittäin harmillista, jos sopimusten yleissitovuus menetetään. Ja vielä enemmän kismittää se, että yleissitovuus on julkisessa keskustelussa nähty pahimpana asiana mitä Suomelle voi tapahtua, Hankamäki harmittelee.
 
Käytännössä yleissitovuuden kautta ylempien toimihenkilöiden työehtojen yleinen taso on kyseisellä toimialalla sidottu tällä hetkellä varsin järkevälle tasolle, myös yritysten näkökulmasta.

Lisäksi sopimukset sisältävät erittäin laajat paikallisen sopimisen mahdollisuudet ja jotka siis mahdollistavat sopimisen työlainsäädännön ohi tai sitä täydentävästi.
 
– Yleissitovuus siis ohjaa yrityksiä kilpailemaan työehtojen karsimisen sijasta esimerkiksi tuotteen tai palvelun laadulla, toimitusvarmuudella, asiakastyytyväisyydellä ja siis yleensä kaikilla sellaisilla tavoilla, millä kehittyvän ja menestyvän yrityksen kannattaakin kilpailla, Hankamäki sanoo.
 
– Lisäksi olen huolissani siitä, että kaikissa yrityksissä ei ole välttämättä hoksattu, mitä mahdollinen työehtosopimuksen ulkopuolelle jääminen lopulta tarkoittaa. Se on varmaa, että johdolle ja HR:lle on luvassa työtä, kun mietitään miten toimitaan nojaten pelkästään työlainsäädäntöön, jossa esimerkiksi paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat rajatut. Myös yrityskohtaisen työehtosopimuksen räätälöinti voi olla työläs harjoitus, Hankamäki pohtii.

Lue lisää mm. työehtosopimusneuvotteluiden tilanteesta, yleissitovuudesta, työehtosopimusten merkityksestä sekä siitä, mitä itse voit tehdä hyvien työehtojen eteen.