Valtiolle jo toinen lakonuhka – katso lakkovaroituksen alaiset työpaikat

Tekkiläisiä edustava Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Ammattiliitto Pro jättivät maanantaina osalle valtion työpaikoista jo toisen lakkovaroituksen.

Lakonuhat ovat poikkeuksellisia, sillä viimeksi valtion virkamiehet ovat lakkoilleet nelisenkymmentä vuotta sitten.

Kolme vuorokautta kestävä lakko alkaa 22. huhtikuuta kello 00.01 ja päättyy 24. huhtikuuta kello 23.59, jos valtion 76 000 palkansaajan palkankorotuksista ei synny sopua ennen lakon alkamista.

Lakko koskisi kaikkia tällä aikavälillä alkavia työvuoroja näillä työpaikoilla

• Poliisihallinto: tehtävät Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen kaikissa toimipisteissä ja tehtävät Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen kaikissa toimipisteissä.
• Tulli: tehtävät Postitullissa Helsinki–Vantaan lentoasemalla.
• Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori: tehtävät kaikissa Rovaniemen kaupungin alueella sijaitsevissa toimipaikoissa lukuun ottamatta alue- ja kuntavaaleihin liittyviä tehtäviä.
• Ilmatieteen laitos (ei koske Ammattiliitto Pron jäseniä): tehtävät sää-, meri- ja ilmastopalvelukeskuksessa.

Lakon ulkopuolelle rajataan tehtävät, joiden tekemättä jättäminen aiheuttaisi vaaraa ihmisten hengelle tai terveydelle tai merkittävää vaaraa omaisuudelle.

Viikko sitten järjestöt ilmoittivat ensimmäisestä lakonuhasta 15.–16. huhtikuuta. Siinä mahdollisen lakon kohteena on poliisihallinnon, Rikosseuraamuslaitoksen, Valtiokonttorin, Palkeet-palvelukeskuksen ja Valtorin tehtäviä tietyissä toimipaikoissa.

Myös kaikkia valtion työsuhteisia työntekijöitä koskevat ylityö- ja vuoronvaihtokiellot sekä liukumasaldojen kerryttämiskielto ovat olleet voimassa alkaen 19. maaliskuuta.

Valtio tarvitsee vakaata palkkakehitystä

Varsinainen kiista valtion virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa koskee palkankorotusten tasoa.

Valtion työmarkkinalaitos on tarjonnut yhteensä 6,3 prosentin korotusta, mikä on selvästi vähemmän kuin yleiseksi linjaksi muodostunut 7,8 prosenttia. Alhaista palkkatarjousta on perusteltu julkisen talouden tilalla.

Henkilöstöä virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa edustavat järjestöt muistuttavat, että valtion palkansaajille kuuluvat samat palkankorotukset kuin muille.

– Koska niin sanottu vientimallilaki estää jatkossa päänavaaja-alat ylittävät palkankorotukset, henkilöstö valtiolla jäisi pysyvästi jälkeen muista, jos alhainen palkankorotus hyväksytään, järjestöt toteavat yhteisesti.

– Vientivetoisen mallin mukainen palkkaratkaisu on muodostunut sopimisratkaisuksi lähes alalle kuin alalle. Henkilöstö tietää, että julkisen talouden kokonaistilanne ei korjaannu valtion virkamiesten ja työntekijöiden palkoista niistämällä, toteaa JUKOn valtion neuvottelukunnan puheenjohtaja Jonne Rinne.

– Valtion on turvattava henkilöstölle vakaa palkkakehitys, jos se haluaa huolehtia työnantajamaineestaan. Suomen turvallisuus ei hoidu talkootyöllä eikä hallinto pyöri korulauseilla, huomauttaa JUKOn neuvottelupäällikkö Minna Salminen.

– Työnantaja haluaa nähtävästi ohjata valtion henkilöstön heikomman palkkakehityksen uralle kuin muilla aloilla. Tällä ei luoda kestävää pohjaa tämän työmarkkinakentän veto- ja pitovoimalle kilpailussa osaavasta henkilöstöstä. Valtion henkilöstö tekee tärkeää työtä kansalaisten ja tämän maan puolesta. He ansaitsevat työnantajan kunnioituksen, JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström vaatii.

– Eurooppa ja maailma ovat hyvin epävarmassa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Samaan aikaan maan johto haluaa rakentaa palkkamonttua maanpuolustuksen henkilöstölle, poliiseille, rajavartijoille, valtion tietojärjestelmistä vastaaville ja valtionhallinnon turvaaville virkamiehille ja työntekijöille. Tätä on vaikea ymmärtää ja mahdotonta hyväksyä, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Niko Simola sanoo.

Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara aloitti valtion sopimuskiistan sovittelun viime viikon tiistaina. Virka- ja työehtosopimusneuvottelut valtiolla alkoivat 15. tammikuuta.