Tämän vuoksi hallituksen esitykset ovat ongelmallisia
TEKin mielestä valtion talous on saatava kuntoon ja työttömyysluvut nopeaan laskuun. Neuvottelujohtaja Teemu Hankamäki ei kuitenkaan usko, että yksin työntekijän oikeuksia heikentämällä saadaan aikaan toivottua talouskasvua.
TEKin neuvottelujohtaja Teemu Hankamäen mukaan työmarkkinoilla ollaan poikkeuksellisessa tilanteessa.
- Juuri nyt hirvittää, miten tästä tilanteesta päästään eteenpäin. Ei ole kenenkään eduksi, että tätä menoa tiedossa on mielenilmauksia ja että esimerkiksi sitoutuminen palkkamalttiin on uhattuna, Hankamäki pohtii.
- Parasta olisi, mikäli palkansaajajärjestöt ja työnantajapuoli pystyisivät keskenään palaamaan neuvottelupöytään ja miettimään, mikä voisi olla ratkaisuesitys hallituksen suuntaan. Tätä tosin vaikeuttaa se, että työnantajapuoli aavistelee saavansa vielä enemmän, mikäli pysyttelee hiljaa hallituksen selän takana. Ydinkysymys onkin juuri tässä – neuvotteluintressi puuttuu yhdeltä osapuolelta ja se näkyi jo yhteiskuntasopimusta yritettäessä.
Akava on ollut edelleen valmis neuvottelemaan viiden prosentin kilpailukykyhypystä ja käymään maan hallituksen ja työnantajien kanssa rakentavaa keskustelua.
– Palkansaajat esittivät alkusyksystä useita vaihtoehtoja hallituksen tavoitteleman kilpailukykyhypyn saavuttamiseksi, mutta niistä ei edes keskusteltu neuvotteluissa, Hankamäki kertoo. Työantaja ei katsonut tarpeelliseksi tuoda pöytään mitään esityksiä.
– Akava oli valmis muun muassa maltilliseen palkkalinjaan, molempia osapuolia hyödyttäviin työaikajoustoihin sekä paikallisen sopimisen lisäämiseen. Listassa oli myös tavoitteena laajentaa yritysten keinoja tutkimuksen, tuotekehityksen ja investointien lisäämiseksi, hän luettelee.
Poikkeuksellista lainsäädäntöä
Työlainsäädännön lähtökohtana on työntekijän suojeluperiaate. Tästä syystä työlainsäädännössä on ehdottomia säännöksiä, joista ei voi sopimuksin poiketa työntekijän vahingoksi.
– Koska työnantaja on sopimussuhteessa se vahvempi osapuoli, on suojeluperiaate vahvistettu lain tasoisesti. Nyt hallitus on kääntämässä suojeluperiaatetta toisin päin: työehtosopimuksillakaan ei saisi sopia työntekijän kannalta lakia paremmin.
– Rajoittamalla pakottavalla lainsäädännöllä sopimusvapautta, suojellaan yksinomaan työnantajaa. Jos tämä menee läpi, mitä on tiedossa seuraavaksi, Hankamäki kysyy.
Muutokset voisivat heikentää työnantajan tilannetta
Hankamäen mukaan hallituksen esitysten yksi keskeinen ongelma liittyy sopimisoikeuden rajoittamiseen. Esitykset on tarkoitus toteuttaa pakottavalla, nykyisten työehtosopimusten päätyttyä sovellettavalla lainsäädännöllä.
– Kiellettäisiinkö kaikki paremmin sopiminen vai onko kiellettyä ainoastaan valtakunnallisella työ- tai virkaehtosopimuksella paremmin sopiminen, jolloin olisi mahdollista sopia paremmin paikallisesti ja työsopimuksella, Hankamäki kysyy.
Pakottavuudesta seuraisi, että niiltä osin kuin työehtosopimuksessa on sovittu viittaamalla kulloinkin voimassa olevan lain säännöksiin, sopimukset muuttuvat automaattisesti vastaamaan lain muuttunutta sisältöä.
Näin tapahtuu myös, jos pakottavuus ulottuu koskemaan myös paikallisia sopimuksia, jotka perustuvat työehtosopimukseen.
– Tällöin työntekijät todennäköisesti joutuvat harkitsemaan, onko muuttunut sopimus enää tarkoituksenmukainen heidän kannaltaan. Jos ei, he luultavasti irtisanovat sopimuksen. Tällöin työnantaja menettää paikallisesta sopimuksesta mahdollisesti koituneet edut, joilla on kompensoitu esimerkiksi parempia ylityökorvauksia, sairausajan palkkaetuja tai arkipyhäkorvauksia.
Työnantajalle lainmuutoksesta aiheutuvat edut voivat tällöin jäädä vähäisiksi ja tietyissä tapauksissa jopa heikentää tilannetta nykyisestä.
Ongelmallisinta jos ulottuu yksittäisiin työsopimuksiin
Kaikkein ongelmallisin tilanne on käsillä silloin, jos pakottavuus ulotetaan myös yksittäisiin työsopimuksiin.
Niiltä osin kuin arkipyhistä, ylityökorvauksista ja sairausajan palkasta on sovittu yksittäisen työntekijän työsopimuksessa, työsuhteen ehtojen jälkikäteen tapahtuva muuttaminen vaatii Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n käsityksen mukaan sitä, että muutos toteutetaan perustuslain säätämisjärjestyksessä. Muutoksella nimittäin puututtaisiin omaisuuden suojaan sekä ilmeisesti myös sopimusvapauden perustana olevaan henkilökohtaiseen vapauteen takautuvasti.
Miten hallituksen esitykset vaikuttaisivat ylempään toimihenkilöön?
| Loppiainen ja helatorstai muutetaan palkattomiksi vapaapäiviksi vuosityöaikaa lyhentämättä. |
|---|
|
| Sairauspäivien korvaustasoa alennetaan niin, että ensimmäinen päivä on vastaisuudessa palkaton ja päiviltä 2–9 maksetaan 80 prosenttia palkasta. |
|---|
Jos alalla ei ole työehtosopimusta, sovelletaan työsopimuslakia: ”Työsopimuslain 2:11§: Työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan. Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus saada esteen ajalta täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on vastaavasti oikeus saada 50 prosenttia palkastaan.”
|
| Ylityökorvaukset puolitetaan ja sunnuntaikorvauksia pienennetään 75 prosenttiin. |
|---|
Työaikalaki 22§: ”… vuorokautisen säännöllisen työajan ylittävältä kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta on maksettava 50 prosentilla ja seuraavilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä työtunneilta on maksettava 50 prosentilla korotettu palkka.” Työaikalaki 33§: ”…sunnuntaityöstä on maksettava 100 prosentilla korotettu palkka.”
|
| Pitkiä, erityisesti julkisella sektorilla olevia lomia lyhennetään 38:sta 30:een työpäivään. |
|---|
Kuntien ja valtion työehtosopimusten mukaan työntekijällä on oikeus 38 päivän vuosilomaan, kun työkokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa on vähintään 15 vuotta. Vuosiloma siis lyhenisi 8 työpäivää.
|
| Yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksua alennetaan 1,72 prosenttiyksiköllä vuoden 2017 alusta. |
|---|
|
| Työntekijöiden muutosturvan parantaminen. |
|---|
|
| Työnantajan on tarjottava yli 20 hengen yrityksessä työterveyshuollon palvelut kuuden kuukauden ajan irtisanomisajan jälkeen. |
|---|
|
| Nuorten naisten työllistymistä edistetään tasaamalla perhevapaista työnantajille aiheutuvia kustannuksia 2 500 euron kertakorvauksella. |
|---|
|
Lue myös: