Tamperelaisen Goforen yrityskohtainen työehtosopimus (TES) elää ja voi hyvin. TEK-lehti kirjoitti sopimuksesta viimeksi vuonna 2022, kun sopimus oli solmittu ja ensimmäiset kuukaudet olivat kuluneet.
Nyt TEK-lehti palasi tarkistamaan, kuinka sopimus voi. Goforen pääluottamushenkilö Staffan Österholmin mukaan työntekijät kiittelevät yhä yrityskohtaista työehtosopimusta. Se on herättänyt mielenkiintoa myös muissa yrityksissä ja saanut seuraajia työmarkkinakentässä.
Yrityskohtaisen työehtosopimuksen laatiminen oli työläs prosessi, mutta vuosittaiset tarkistukset ovatkin sitten menneet ilman isompia ponnisteluja, arvioi Österholm.
– Jatkossa päästään ehkä vielä vähemmällä, koska sopimus ja siihen sisältyvä palkkaratkaisu ovat voimassa toistaiseksi, kun aikaisemmin päivitysneuvottelut käytiin kerran vuodessa. Tarkistuksia voi esittää niin työnantaja- kuin työntekijäpuolikin aina silloin, kun tarvetta ilmenee.
Palkkaratkaisu on toiminut
Gofore on digitaalisten palvelujen asiantuntijayritys. Sen työehtosopimuksen piirissä on noin 1 200 työntekijää. Ensimmäistä kertaa yrityskohtainen TES laadittiin vuonna 2021 ja voimaan se astui vuoden 2022 alussa. Sen jälkeen sitä on päivitetty vuosittain. Gofore noudatti aiemmin tietoalan valtakunnallista työehtosopimusta.
Sopimuksen erikoisuutena on palkkaratkaisu, joka on sidottu yrityksen kasvuun ja kannattavuuteen. Palkankorotuksia maksetaan neljä kertaa vuodessa kvartaalin tuloksen perusteella.
– Jos yritys tekisi jonkun kvartaalin aikana tappiota, ei palkkoja sentään pienennetä, pääluottamushenkilö Österholm muistuttaa.
– Ja täytyy sanoa, että tämän yrityskohtaisen työehtosopimuksen palkankorotukset ovat olleet ainakin tähän asti paremmat kuin mitä tietotekniikka-alan yleinen sopimus olisi tuonut.
Kun työehtosopimusta viimeksi päivitettiin, oli pöydällä työntekijäpuolelta tullut muutosesitys siihen, kuinka sairaan lapsen hoitamiseen kulunut aika lasketaan.
Aikaisemmin sopimuksessa määrättiin, että lasta voi jäädä hoitamaan neljäksi päiväksi niin, että palkanmaksu ei katkea. Nyt pykälää muutettiin niin, että lasta voi hoitaa kotona osapäiväisesti seitsemän peräkkäisen kalenteripäivän aikana yhteensä 30 tunnin ajan.
– Tämä oli tarpeellinen muutos, koska lapsen hoito ei välttämättä vaadi kokonaista päivää, mutta voi toisaalta kestää pidempään kuin neljä päivää, Österholm arvioi.
Goforen yrityskohtaiseen työehtosopimukseen sisältyy monia sosiaalisia etuja, jotka ylittävät alan yleisen sopimustason.
Esimerkiksi synnyttävälle vanhemmalle maksetaan palkkaa raskausvapaalta 40 arkipäivän ajalta. Lisäksi sekä synnyttävälle vanhemmalle että ei-synnyttävälle vanhemmalle maksetaan palkkaa vanhempainvapaalta 36 arkipäivän eli noin 6 viikon ajalta.
– Kahdeksi päiväksi voi jäädä täydellä palkalla hoitamaan sairastavaa läheistään, kuten esimerkiksi puolisoaan tai omaa vanhempaansa. Tällaista etua ei ole alan yleisessä työehtosopimuksessa.
Yrityskohtaista TESiä laadittaessa on paikoin tullut lainsäädäntö vastaan. Yrityksessä olisi haluttu laatia sellaisia pykälämuotoiluita, joihin laki ei veny.
– Esimerkistä käyvät vaikka lomalauantait, Österholm kertoo.
– Olisimme halunneet luopua siitä, että lauantait lasketaan lomapäiviksi ja että lomapäiviä olisivat vain päivät maanantaista perjantaihin. Tätä ei voimassa olevan lainsäädännön takia ollut mahdollista tehdä meidän toivomallamme tavalla. Samoin liukuvan työajan määräyksiä emme saaneet haluamaamme muotoon työaikalakien takia.
Erottautumistekijä työmarkkinoilla
Goforen henkilöstöpäällikkö Laura Tero suitsuttaa Staffan Österholmin tapaan yrityskohtaisen työehtosopimuksen etuja. Hänen mielestään TES on ”meidän näköinen” ja ”erottautumistekijä”.
– Niin ensimmäisen TESin laatiminen kuin vuosittaiset tarkistuksetkin ovat menneet oikeastaan hirveän hyvin ja ilman sen kummempia vääntöjä. Meillä on ymmärretty, että niin työntekijä- kuin työnantajapuolikin pelaavat samaan maaliin.
– Voisin jopa sanoa niinkin, että meillä on syntynyt keskinäisen luottamuksen kulttuuri ja se on erinomainen apu kun TESin pykäliä sorvataan.
Useammassa muussakin it-alan yrityksessä on otettu käyttöön yrityskohtainen TES.
– Emme ole omastamme mustasukkaisia, Tero naurahtaa.
– Hyvä vain, että siitä on otettu mallia muissa yrityksissä.
Sopimuksen yli- ja lisätyömääräyksiä on jouduttu soveltamaan hyvin harvoin. Projektit suunnitellaan niin, että ylitöitä ei tarvitse useinkaan tehdä.
Goforen TESin mukaan harjoittelijalle maksetaan vähintään 85 prosenttia asianomaisen tehtävän vähimmäispalkasta ja kokemattomalle kesätyöntekijälle 75 prosenttia. Tämä ei kuitenkaan Laura Teron mukaan ole näkynyt työnhakijoiden määrän kasvuna. Toisaalta harjoittelijoista ja kesätyöntekijöistä ei ole ollut pulaakaan.
Goforen työntekijöiden sitoutumista yritykseen kuvaa Teron mielestä hyvin se, että noin 60 prosenttia heistä omistaa yrityksen osakkeita. Yrityksellä on käytössä oma osakesäästöohjelma, jossa työntekijät voivat hankkia yhtiön osakkeita omistukseensa.
”Ei mikään hopealuoti”
Enemmistö yrityskohtaisiin työehtosopimusneuvotteluihin osallistuneista on tyytyväisiä neuvottelujen tulokseen ja ilmapiiriin tietoalalla sekä metsäteollisuudessa. Näin kertoo Teollisuuden palkansaajat TP:n viimesyksyinen analyysi ”Yrityskohtaiset työehtosopimukset. Selvitys neuvotteluista metsäteollisuudessa ja tietoalalla”.
Selvitys kartoitti neuvotteluihin osallistuneiden työntekijöiden ja työnantajien edustajien näkemyksiä neuvotteluprosessista ja sopimusten tuloksista.
Erityisen tyytyväisiä olivat tietoalan neuvottelijat. Heistä 39 prosenttia oli erittäin tyytyväisiä ja 51 prosenttia melko tyytyväisiä.
Tekniikan akateemiset TEKin työmarkkinajohtaja Teemu Hankamäki suhtautuu tuloksiin hieman varauksellisesti.
– Lähtökohta on tietysti hyvä, jos tuntuma sopimuksien syntyprosessista ja lopputuloksesta on positiivinen. Ajattelen kuitenkin niin, että vasta aika todella näyttää, miten hyvin sopimus, sen ehdot sekä soveltaminen kaikkiaan onnistuvat, Hankamäki sanoo.
– Tietoalan yrityksillä on aiemmin mennyt vahvasti, mutta nyt taantuman edessä meillä on merkkejä ilmassa, että yrityskohtainen työehtosopimus ei välttämättä ole henkilöstön kannalta oikotie onneen. Palkankorotukset ja tekstiehdot näyttävät joustavan yrityskohtaisissa sopimuksissa helpommin kuin valtakunnallisissa sopimuksissa.
Liki joka neljännellä tulkintaerimielisyyksiä
Yrityksissä työskenteleviltä vastaajilta kysyttiin myös, onko neuvotteluosapuolten välillä syntynyt tulkintaerimielisyyksiä sopimusten sisällöstä sopimisen syntymisen jälkeen. Vastaajista 45 prosentin mukaan näin ei ollut juurikaan käynyt, mutta 23 prosenttia kertoi tulkintaerimielisyyksiä esiintyneen sopimuksen syntymisen jälkeen.
Teemu Hankamäen mukaan yritystasolta ei ole tullut sopimuksen soveltamiseen liittyviä erimielisyyksiä liittotasolle ratkaistavaksi sen enempää kuin valtakunnallisen sopimusten soveltamisesta.
– Meillä on ylipäätään kokemusta vain tietoalasta, koska ylemmillä toimihenkilöillä ei ole sopimuksia metsäteollisuudessa. Sen kuitenkin tiedän, että kuluvan vuoden 2025 palkankorotuksista sopiminen on ollut yritystasolla erittäin haastavaa, Hankamäki kertoo.
– Työnantaja on tarjonnut palkkaratkaisuja, joiden kokonaistaso ei ole ollut kovin korkea ja niin sanottu kaikille maksettava osuus on ollut erittäin maltillinen. Neuvotteluissa luottamushenkilö saattaa myös olla neuvoton, jos pitää päättää, että kumpiko laitetaan, pieni korotus vai muutosneuvottelut?
Painetta paikallisiin heikennyksiin
Selvityksen mukaan 21 prosenttia luottamusmiehistä oli kokenut painostusta työpaikalla käytävissä työehtosopimusneuvotteluissa.
Avovastauksissa he kertoivat, että painostuksen tavoitteena oli pyrkimys tehdä sopimus työnantajan esityksen mukaisesti ilman neuvotteluja tai saada sopimus aikaan ennen liiton osallistumista neuvotteluihin.
Teemu Hankamäen mielestä yrityskohtaiset sopimukset voivat toimia parhaimmillaan tekkiläisten kannalta hyvin.
– Mutta näyttää siltä, että ei yrityskohtainen sopimus ole mikään hopealuoti, vaikka näin annetaan etenkin työnantajapuolelta ymmärtää. Pienille yrityksille oma sopimus on lopultakin raskas tapa hoitaa perustyöehtoja ja palkkausta. Suurissa yrityksissä on enemmän resursseja ja osaamista. Ja se on fakta, että valtakunnallisen sopimuksen työehdot kestävät paremmin, kun maailmassa myrskyää.
Teollisuuden palkansaajat on yhteistyö-, tutkimus- ja vaikuttamisjärjestö, johon kuuluu 15 ammattiliittoa. Tekniikan akateemiset TEK on yksi jäsenliitoista.
Henrik Muukkonen