Teekkarilakin tarina
Teekkarilakki on teekkarille lähes pyhä esine. Tupsulakki on koristanut teekkarin päätä jo 120 vuoden ajan.
Teekkarilakin alkuhetket sijoittuvat 1870-luvulle, jolloin polyteknikot kehittivät tunnuksekseen ylioppilaslakista erottuvan päähineen. Tekniikan opiskelijoiden yhdistys Teknologföreningen ja sen tilalle 1884 perustettu Polyteknikkojen yhdistys muuttivat päähineen ulkonäköä moneen kertaan. Lakin väri vaihtui mustasta harmaaseen ja lopulta valkoiseen. Erityisesti tupsusta kiisteltiin vuosien ajan. Tupsun eduksi katsottiin että se ”…erittäinkin miellyttää naisia”. Nykyisen ulkoasunsa lakki sai vuonna 1893, josta nykymuotoisen teekkarilakin ajanlaskun katsotaan alkavan.
Jokaisella teekkariylioppilaskunnalla on omat ohjesääntönsä ja perinteensä teekkarilakin käyttöön. Fuksikasvatuksessa opetetaan lakin oikeaoppinen käyttö, ja vanhemmat tieteenharjoittajat huomauttavat tarvittaessa väärinkäytöksistä. Vaikka lakkiin suhtaudutaan hartaudella, ei sitä ole tarkoitettu piirongin päälle hymypoikapatsaan viereen pölyttymään.
Tampereen teknillisen korkeakoulun merkkiohjesääntö opastaa: ”Lakki tulee pitää kaikinpuolin siistinä, eikä siitä saa juoda muuta kuin samppanjaa. Mikäli samppanjaa ei ole saatavilla, laskettakoon kuohuviinikin samppanjaksi.”
Oulun teekkariyhdistyksen lakkiasetuksessa puolestaan todetaan, että ”Lakkia ei saa saneerata. Mitä se on? Mikäli lakin käyttökelvottomuus on ilmeinen, tulee se joko poltto- tai haudata, ja tehdä uusi lakinostosopimus. Sitä se on.”
Nykyään lakin käyttöaika alkaa vappuna ja loppuu syksyllä lakinlaskiaisiin. Poikkeuksia varten on anottava lupa ylioppilaskunnalta tai teekkariyhdistykseltä. Lakin käyttö vappuaattona ennen kello 18:aa on etikettivirhe muulla kuin Oulussa ja Lappeenrannassa.
Polyteekkarilakkiin kuuluu yhä jo edesmenneen TKY:n kokardi. Vuonna 2011 Aalto-yliopiston ylioppilaskunta tiedotti uuden Aalto-lakin korvaavan aiemmat teekkarilakit ja ylioppilaslakit. Asia paljastui kuitenkin pian aprillipilaksi, teekkarilakki ja sen tunnus ovat ja pysyvät.
Lyhyt oppimäärä teekkarilakin anatomiaan |
| Silmäys teekkarilakkiin voi paljastaa, mistä teekkari on kotoisin, mitä hän opiskelee ja kuinka ankarasti hän on vappujaan viettänyt. |
PäällinenMustan ja harmaan jälkeen lakin päällinen vaihdettiin valkoiseksi 120 vuotta sitten. Otaniemen, Tampereen ja Vaasan lakeissa on kuusi kulmaa ja niiden päällinen on ommeltu kahdesta valkoisen sametin kappaleesta. Lappeenrannan lakissa seitsemän kulmaa. Turkulainen lakki on pyöreä ja oululainen pisaran muotoinen.
Nyöri ja tupsuLakin päällisen keskelle on kiinnitetty alun perin mustasta silkistä tehty nyöri ja tupsu, joka roikkuu lakin oikean reunuksen yli. Oululaisessa teekkarilakissa on ruotsalaisen esikuvan mukainen ulkonema, johon on tapana solmia solmu jokaisen hengissä selvityn vapun merkiksi. Teekkarin valmistuessa solmurykelmä aukaistaan. Otaniemessä solmu on yleensä merkki teekkarin avioitumisesta. VuoriVuorin väri kielii lakin kantajan opiskelupaikasta. Otaniemen ja Tampereen teekkarilakin vuori on tekniikanpunainen, Lappeenrannassa punamusta, Åbo akademissa keltamusta, Turussa ja Oulussa sinivalkoinen, Vaasassa punakeltainen. Teknologföreningenin eli Aalto-yliopiston ruotsinkielisen osakunnan lakin vuorin värit ovat punainen ja kulta. KokardiYlioppilaskunnilla ja killoilla on omia kokardejaan. Tätä vuoden 1934 lakkia koristaa TKY:n kokardi: hammasratas, jonka sisälle on sijoitettu kolmioviivoitin, harppi, vasara ja sisätulkki. Muita tunnettuja kokardeja ovat TTYY:n vasara ja hammasratas, Lappeenrannan hammaskehän ympäröimä aalef-kirjain ja Teknologföreningenin muita suurempi kultainen kokardi. Oululaisen lakin ulkonemaan kiinnitetty kokardi kertoo lakin kantajan kunnostautuneen paikallisissa teekkareiden luottamustehtävissä. |
