Tekniikan akateemiset TEK kiittää, että hallitusohjelma tunnistaa hyvin korkeatasoisen osaamisen ja koulutuksen merkityksen eikä kohdista leikkauksia koulutukseen. Suomen tulevan menestyksen kannalta on myös tärkeää, että tuleva hallitus sitoutuu parlamentaarisesti sovittuun tutkimus-, kehitys- ja innovaatioinvestointien neljän prosentin osuuteen bruttokansantuotteesta.
– Pelkkä raha ei kuitenkaan riitä, sillä TKI-toiminnan tekemiseen tarvitaan korkeasti koulutettuja osaajia. Tämä tarkoittaa suomalaisten osaajien lisäksi myös lisääntyvää työperäistä maahanmuuttoa. Hallitusohjelman kiristykset maahanmuuttoon eivät ole tästä näkökulmasta järkeviä, toteaa Tekniikan akateemiset TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokinen.
– Pidän lisäksi tärkeänä hallituksen investointiohjelmaa, jolla on määrä rakentaa kestävän kasvun edellytyksiä koko Suomelle vuosikymmeniksi tästä eteenpäin.
Hallitusohjelmassa tavoitellaan ennakoivaa tapaa toimia ja luvataan hyödyntää tiedeyhteisön asiantuntemusta laajasti.
– On hyvä, että ohjelmassa on osin nostettu katse pidemmälle tulevaisuuteen ja luvataan rakentaa näkymä yhteisestä, kukoistavasta Suomesta. Tämä näkymä kertoo siitä, millaisen maan haluamme tuleville sukupolville rakentaa, jatkaa Jokinen.
Hallitusohjelma sisältää lisäksi varsin laajan paketin työelämää koskevia muutoksia, jotka käytännössä horjuttavat työntekijöiden asemaa ja paikallista yhteistoimintaa. Palkansaajien asemaa heikennettäisiin esimerkiksi lyhentämällä lomautusilmoitusaikaa, luopumalla määräaikaisen työsuhteen perusteesta, muuttamalla ensimmäinen sairauspäivä palkattomaksi, poistamalla takaisinottovelvollisuus alle 50 henkilön yrityksiltä ja nostamalla yhteistoimintalain soveltamisalaa merkittävästi.
TEKin työmarkkinajohtaja Teemu Hankamäki toteaa, että ensivaikutelman perusteella hallitusohjelma ei ole työmarkkina-asioiden osalta tasapainossa.
– Etenkin työpaikkatason yhteistoimintaan liittyvät heikennykset ovat suorastaan ristiriidassa hallitusohjelmasta löytyvän paikallisen sopimisen laajentamisen kanssa. Lisäksi huomioni kiinnittyy aikomuksiin säätää pakottavaa lainsäädäntöä siten, että edes työehtosopimuksella asioita ei voisi sopia palkansaajan kannalta lakia paremmin. Tämä rajaa liittojen vapaata sopimusoikeutta, huomauttaa Hankamäki.
Paikallista sopimista lisättäisiin avaamalla toisin sopimisen mahdollisuuksia järjestäytymättömiin yrityksiin. Paikallinen sopiminen sallittaisiin riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon tai millainen työntekijöiden edustusjärjestelmä yrityksessä on.
– Paikallisen sopimisen laajentamista voi sinänsä pitää tavoiteltavana, mutta pelkään pahoin, että laajennus toteutetaan käytännössä työntekijöiden neuvotteluaseman kustannuksella. Pidän kuitenkin hyvänä sitä, että mahdollisten riitojen ratkaisussa on korostettu työtuomioistuimen asemaa ja toimintakykyä, Hankamäki sanoo.