TEK kritisoi DI-tutkintokoulutuksen laajentamista
TEKin Jari Jokinen: Olisi järkevämpää resursoida paremmin nykyiset koulutusyksiköt.
Turun yliopisto kertoi tänään hakevansa diplomi-insinöörikoulutuksen laajennusta. Myös Itä-Suomen yliopisto on tiedottanut hakevansa oikeutta tekniikan alan tutkintokoulutukseen korkeakoulu- ja aluepoliittisilla perusteilla.
Tekniikan akateemisten TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokinen ei näe perusteita tekniikan tutkintokoulutuksen kansalliselle laajentamiselle.
– Tutkintokoulutuksen laajentamisessa tuhlataan rahaa. Opiskelupaikkojen holtiton lisääminen johtaa isoon ohivuotoon. Merkkejä siitä on jo näkyvissä ammattikorkeakoulupuolella, jossa opiskelupaikkoja on selvästi lisätty. Puolet amk-insinööreistä keskeyttää opintonsa, Jokinen sanoo.
Opiskelupaikkojen holtiton lisääminen johtaa isoon ohivuotoon.
– Nykyisiinkään tekniikan alan korkeakoulujen aloituspaikkoihin ei riitä tarpeeksi opiskelijoita. Aloituspaikkoja on enemmän kuin pitkän matematiikan kirjoittajia. Jotakin pitäisi tehdä koulutusputken alkupäässä, jotta pitkän matikan lukijoita saataisiin lisää.
Teknologiateollisuus ry julkaisi eilen selvityksen, jonka mukaan teknologiateollisuus tarvitsee kymmenen vuoden sisällä 130 000 uutta osaajaa. Jokinen ymmärtää työnantajien huolen eikä vastusta koulutusta sinänsä.
Jokisen mukaan olisi järkevää resursoida nykyiset DI-koulutusta antavat yksiköt aiempaa paremmin. Hän muistuttaa, että on huomattavasti kalliimpaa kouluttaa diplomi-insinöörejä kuin monien muiden tutkintojen suorittajia. Tekniikan alan laadukas korkeakoulutus edellyttää kalliita laitteita ja muuta infrastruktuuria. Myös toimiva yhteistyö alueen yritysten kanssa on ehdoton edellytys. Nämä asiat eivät synny hetkessä.
On huomattavasti kalliimpaa kouluttaa diplomi-insinöörejä kuin monien muiden tutkintojen suorittajia.
– Esimerkiksi Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT on esimerkki siitä, että menee 50 vuotta ennen kuin korkeakoulu vakiinnuttaa paikkansa laadukkaan tutkintokoulutuksen antajana, tutkimuksen ja koulutuksen mittareilla mitattuna, hän sanoo.
Alueelliset yliopistot ovat perustelleet uusien tutkinto-oikeuksien hakemista sillä, että alueen yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa. Jokisen mielestä tämä perustelu ei pidä paikkaansa.
– Tutkintojen ripottelu ympäri Suomea ei tuo lisää osaajia paikallisille yrityksille. Tutkimusten mukaan vain 20 prosenttia alueyliopistoissa opiskelleista tekniikan alan korkeakouluopiskelijoista jää opiskelupaikkakunnalleen, hän toteaa.