Tekniikan akateemiset TEK pitää työriitojen sovittelusta annetun lain muuttamista tarpeettomana ja ennakoi lausunnossaan sen aiheuttavan epävakautta ja epäselviä tilanteita työmarkkinoilla.
Hallituksen esitys muuttaisi työmarkkinoiden valtatasapainoa työnantajien eduksi. Muutos vaikuttaisi tosiasiallisesti koko neuvotteluprosessin ja neuvottelutilanteen muodostumiseen, vaikka hallituksen esityksessä toistetaan useasti, etteivät muutokset rajaa osapuolten mahdollisuuksia sopia keskenään palkankorotuksista vapaasti miten tahansa.
– Pyydetyistä lausuntopalautteista näkyy, että kaikki palkansaajaliitot vastustavat jyrkästi lakiesitystä. Myös oikeuskansleri ja tasa-arvovaltuutettu ovat antaneet kriittiset lausunnot. Työnantajaliitot sen sijaan kannattavat voimakkaasti esitystä. Tässä polarisaatiossa tulee hyvin esille, että lakiesitys hyödyttää vain työnantajia ja se tehdään kokonaan heidän edukseen, TEKin työmarkkinajohtaja Teemu Hankamäki sanoo.
– Työmarkkinajärjestelmää ja etenkään valtakunnansovittelijan asemaa ei kannattaisi muuttaa tällä tavoin pakottamalla yhden osapuolen ehdoilla. Tämä rapauttaa luottamuksen sovittelutoimeen ja rajoittaa sovittelijan vaihtoehtoja ratkaista työriitoja.
TEK toteaa lausunnossaan myös, että ajatus sovittelutoiminnan rajoittamisesta lainsäädännöllä ei ole tarpeellinen ja se on suorastaan haitallista vapaalle alakohtaiselle palkanmuodostukselle. Esitys myös hyvin todennäköisesti heikentää sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Suomi kaipaa uutta työmarkkinamallia
TEKin mukaan palkanmuodostuksen tulee perustua alakohtaisuuteen ja eri sopimusalojen tulee aina voida sopia palkoistaan alan kulloinenkin tilanne huomioon ottaen. Myös valtakunnansovittelijan ja sovittelulautakunnan tulee seurata tätä periaatteetta ja edistää sovittelutoiminnalla alakohtaista palkanmuodostusta.
– Hallituksen vetäytyminen tämänmuotoisesta lakiesityksestä loisi edellytyksen keskeisille työehtosopimusosapuolille neuvotella kokonaan uusi työmarkkinamalli, jota Suomi eittämättä kaipaa. Neuvottelu ei kuitenkaan ole mahdollista niin kauan kuin hallitus vie lakiesitystään eteenpäin, koska työnantajapuolella ei ole intressiä neuvotella mistään laajemmasta ja lakiesityksestä poikkeavasta ratkaisusta. Palkansaajaliitoille tilanne näyttäytyykin tällä hetkellä valintana ruton ja koleran välillä.
TEK muistuttaa vielä, että valtakunnansovittelija on instituutio, jonka ensisijainen tehtävä on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja sovitella työriitoja.
Työriitojen sovittelusta annetun lain mukaan valtakunnansovittelijan on pyrittävä yhteistoiminnassa työmarkkinajärjestöjen kanssa edistämään työnantajien sekä työntekijöiden ja virkamiesten sekä niiden järjestöjen välisiä suhteita. Siksi lain muuttaminen ilman työmarkkinajärjestöjen yhteistä näkemystä heikentää edellytyksiä valtakunnansovittelijan lainmukaisten tehtävien hoitamiseen ja osapuolten luottamusta instituution toimintaan.
Luottamuksen rapautuminen muodostaisi uhkan instituution riippumattomuudelle ja puolueettomuudelle. Valtakunnansovittelijalla ja sovittelulautakunnalla on oltava aito mahdollisuus alakohtaisten tarpeiden huomioimiseen sovitteluprosessin yhteydessä, TEK painottaa lausunnossaan.