TEK-toiminta yliopistoissa luo yhteisöllisyyttä
Yliopistoissa työskenteleviä tekkiläisiä tukevat omat yhdistykset ja JUKOn tekkiläiset luottamusmiehet. Yhteisöllisyys on kantava voima niin ammatillisesti kuin edunvalvonnankin kannalta.
Se on vain plussaa, että olen samaa ikäluokkaa kuin edustettavani, Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa nuorempien tutkijoiden luottamusmiehenä toimiva 27-vuotias Maija Leino sanoo.
– Kynnys tulla juttelemaan on matala, kun ollaan vähän saman ikäisiä.
Leinolla on liki 150 edustettavaa, mutta tukena työssä ovat LUT:ssa toimivat kolme muuta tekkiläistä julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn luottamusmiestä.
Luottamushenkilöiden lähestyminen on pyritty tekemään nuoremmille tutkijoille muutenkin helpoksi.
– Kerran kuukaudessa on pidetty ”kriisikahvit”, tilaisuus, jonne on ollut helppo poiketa kyselemään tai kertomaan huolensa, Leino kertoo.
Nuoremmille tutkijoille murhetta aiheuttaa muun muassa väitöskirjan tekemiseen liittyvän työsuhteen pituus. Joskus on taas neuvoteltava palkoista; saattaa sattua, että palkankorotukseen vaadittavat pisteet ovat kasassa, mutta korotusta ei tilinauhassa näykään.
Leinon reippaus hoitaa asioita toistenkin puolesta on kasvanut jo opiskeluaikana ainejärjestön ja ylioppilaskunnan toiminnassa.
Leino muistuttaa, ettei ole lainkaan yhdentekevää, millaisilla ehdoilla ja olosuhteissa tekkiläiset yliopistoissa työskentelevät.
– Tutkimuksen lisäksi me koulutamme ja ohjaamme siellä tulevaisuuden tekijöitä. Sillä on iso merkitys koko yhteiskunnan kannalta.
Kokemusten jakamista
– Laumasieluisuus. Se vetää minua yhdistystoimintaan. Porukalla saadaan enemmän aikaan, opiskeluajoista saakka yhdistysmiehiin lukeutunut Matti Vähä-Heikkilä sanoo.
Turun yliopiston TEK-tutkijoiden puheenjohtajana noin 80 hengen joukkoa vuoden alusta luotsannut mies uskoo myös porukan tukeen.
– Kokemusten jakaminen kantaa vaikeissakin tilanteissa.
Maalis-huhtikuun vaihteessa Vähä- Heikkilä pääsi joukkoineen valamaan yhteishenkeä koko maan kattavasti, kun TEKin yliopistoyhdistysten vuotuinen seminaari järjestettiin Turussa. Kaksipäiväisen tapahtuman vetonaulana oli vierailu Meyerin telakalle. Toki seminaariohjelmastakin voitiin todeta: Ei huono! Paikalle päässeet nelisenkymmentä TEK-aktiivia pohtivat työpajoissaan muun muassa akateemista johtajuutta ja muutosjohtamista. Illalla keskustelu pyöri vapaasti päivän politiikasta oman yliopiston kuulumisiin. Yhteisiä kiinnostuksen kohteita ei tarvinnut hakemalla hakea: Tampereen T3, yhteistyö ammattikorkeakoulujen ja yritysten kanssa, yliopistolaisten työsuhdeasiat…
Turun yliopistossa yksi päivänpolttavista kysymyksistä on ollut laitosten yhdistäminen.
Tekniikan tutkimuskeskus yhdistettiin IT-laitoksen kanssa vuodenvaihteessa. Se merkitsi melkoista mullistusta 150 ihmisen työhön. Mihin sijoitutaan, mahtuvatko työpöydälleni myös tarvittavat laitteistot, keiden kanssa teen jatkossa töitä? Epätietoisuus ja ehkä epävarmuuskin valtasivat monen mielen.
– Yhdistys karisti turhaa huolta välittämällä tietoa tulevasta ja törmäyttämällä tulevat kollegat toisiinsa jo ennakolta kutsumalla molempien laitosten henkilökunnan pariinkin otteeseen saman pöydän ääreen viime vuoden puolella.
Kahvittelun lomassa moni asia selvisikin ja uudet työtoverit tulivat tutuiksi.
Paikalliset toimijat osaavat auttaa parhaiten paikallisissa asioissa.
Yhdistyksellä on välitön suhde niin yliopiston johtoon kuin luottamusmiehiinkin.
– Asiasta kuin asiasta voidaan jutella molempiin suuntiin.
Suhteet luottamusmiehiin ovat tiiviit siksikin, että tekkiläinen luottamusmies Tuomas Mäkilä kuuluu myös yhdistyksen hallitukseen.
Edunvalvonta-asioista yhdistystä on viime aikoina mietityttänyt muun muassa se, miten yliopiston palkkausjärjestelmään saataisiin joustoa, niin että yrityselämästäkin hankittu työkokemus tulisi paremmin huomioiduksi palkkapussissa.
Kilauta kaverille
Panu Sainio on koko maan kattavan Tekniikan asiantuntijat yliopistoissa TAY-TSU:n puheenjohtaja sekä Aalto-yliopistossa jukolainen varapääluottamusmies. Luottamustehtävissään Sainio on huomannut sen intohimon, jolla työtä yliopistoissa pusketaan.
– Kun yliopistoissa yhä vähemmällä porukalla pitää tehdä yhä enemmän ja samalla työhön suhtaudutaan intohimoisesti, työ läikkyy usein vapaa-ajalle.
Sainio muistuttaa, että työn imusta huolimatta jossakin kohden pitää osata laittaa itselleen rajoja.
– Olkaa itsellenne armollisia ja pohtikaa hetki itsemyötätuntoa, hän muistuttaa.
Siitä Sainio on tyytyväinen, että tulosmittarit osoittavat yliopistoissa nyt hyvään suuntaan, työpaikkojen puolesta ei tarvitse juuri nyt pelätä.
Yhdistyksen lähiajan tavoitteena on vahvistaa tekkiläisten yliopistolaisten verkostoa muun muassa niin, että tutkimusinfra saataisiin joustavaan käyttöön.
– Tarpeen vaatiessa voisi kilauttaa kaverille, kysyä laitteista ja pyytää neuvoja, Sainio sanoo.
Paikallisesti osataan auttaa parhaiten
Yliopistosektorin vastuuhenkilönä TEKissä työskentelevä Daniel Valtakari pitää yliopistoyhdistysten työtä keskeisenä osana TEKin yliopistotoimintaa.
– Toimiva yhdistys mahdollistaa yliopistoissa työskenteleville omat tekkiläiset luottamusmiehet ja kattavan paikallisen edunvalvonnan. Paikalliset toimijat osaavat tukea ja auttaa parhaiten paikallisissa asioissa. Yhdistysten kautta kerätään myös tekkiläisten toiveet ja esitetään JUKOlle tarpeita parhaiten vastaavat tavoitteet.
Yliopistoissa työskentelee liki 3 000 tekkiläistä.
