Tekniikan asiantuntijoista on tullut yrittäjiä

Työelämän murroksesta kohistaan monessa suunnassa ja monelta eri kantilta. Varmaa kuitenkin on, että uudet työnteon tavat ovat täällä jo.

Sen todistavat muun muassa TEKin tilastot. TEKin jäsenistä noin kuusi prosenttia työskentelee pää- tai sivutoimisena yrittäjänä. Noin neljännes jäsenistä on harkinnut yrittäjyyttä, ja opiskelijoissa osuus on tätäkin suurempi.

– Tilastot ovat olleet viime vuosina melko staattiset. Uskon kuitenkin, että olemme eksponentiaalisen kasvun alussa. Vaikka valtaosa TEKin jäsenistä on edelleen töissä suurissa organisaatioissa, suurin osa uusista työpaikoista syntyy nyt pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ennustaa TEKin hallituksen varapuheenjohtaja ja yrittäjäaktiivi Mika Uusi-Pietilä.

Yrittäjyyden ja palkansaajan raja-aidat kaatuvat, kun töitä tehdään yhtaikaa tai vuorotellen eri rooleissa.

– Esimerkiksi, jos seitsemän asiantuntijaa perustaa yrityksen tasaosuuksin, saattaa olla tilanne, että kukaan heistä ei työskentele lain mukaan yrittäjästatuksella, jos ei ole määräävässä asemassa eli hallituksessa tai toimitusjohtajana. Kaikki kuitenkin tekevät yrittäjäasenteella töitä, Uusi-Pietilä havainnollistaa.    

Suurin osa uusista työpaikoista syntyy nyt pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Tukea ja palveluja yrittäjille

Myllerrys on vaatinut myös TEKiltä uudenlaisia palveluita. Uusi-Pietilä on ollut muun muassa puheenjohtajana perustamassa TEKin yrittäjäjäsenten omaa Yrittäjäklubi-yhteisöä sekä kehittämässä yrittäjille suunnattuja palveluja.

Nyt yrittäjille onkin tarjolla henkilökohtaista lakipalvelua ja valmiita sopimuspohjia, Suomen Yrittäjien palvelut edullisesti, webinaareja, koulutuksia, erilaisia yrittäjätapahtumia, vakuutusturvaa sekä valtava määrä tietoa ja oppaita.    

– 2010-luvun vaihteessa huomattiin, että yrittäjyys yleistyi TEKin jäsenten keskuudessa. Monet uusista yrittäjistä myös erosivat, sillä he eivät kokeneet saavansa tarvitsemaansa tukea. Halusimme kehittää tälle uudelle ryhmälle toisaalta verkostoitumisalustan mutta myös tukimuotoja, jotka auttavat heitä omalla urallaan, Uusi-Pietilä kertoo.

Ja kun huomattiin, että myös muut ammattiryhmät painivat samojen ongelmien kanssa, oli luontaista pistää heidän kanssaan hynttyyt yhteen. TEK oli perustamassa kaksi vuotta sitten Akateemiset yrittäjät AKYa yhdessä kolmen muun akavalaisen liiton kanssa. Nyt järjestössä on jo 14 liittoa.

AKY liittyi heti Suomen yrittäjien (SY) toimialajärjestöksi ja on sittemmin kasvanut SY:n suurimmaksi toimialajärjestöksi. Uusi aluevaltaus koettiin syksyllä, kun Uusi-Pietilä valittiin jäseneksi SY:n uuteen hallitukseen.

– Uusi tilanne vaatii perinteisiltä etujärjestöiltä uudenlaista ketteryyttä. Meidän ei ole järkevää tuottaa kaikkia palveluja itse, vaan SY:n jäsenenä pystymme tarjoamaan SY:n palvelupaketin jäsenillemme edullisesti, Uusi-Pietilä sanoo.

Uusi tilanne vaatii perinteisiltä etujärjestöiltä uudenlaista ketteryyttä.

TEKin asiantuntemukselle on tarvetta

Uusi-Pietilän mukaan matka on vasta alussa. TEKin asiantuntemukselle olisi nimittäin tarvetta monessa pk-yrityksessä.

– Aina tulee olemaan sopimuksia, joita meidän tulee solmia ja valvoa, mutta sen rinnalla meidän pitää vahvemmin myös neuvoa ja konsultoida jäsenistöämme. Kun suuntaamme toimintaamme uudella tavalla, nykyisen sopimusvallan lisäksi saamme enemmän asiantuntijavaltaa.

Uusi-Pietilä havainnollistaa kahdelle esimerkillä.

– Samalla tavalla kuin neuvomme jäseniämme, miten kannattaa tehdä työsopimus, voisimme auttaa rekrytoimassa olevia jäseniämme kertomalla esimerkiksi, minkälaisia sopimuksia heidän kannattaa yrityksessä tehdä. Tämä edistäisi sekä tuottavuutta että työhyvinvointia.

– Johtaminen on yksi asiantuntijayritysten keskeisistä haasteista. TEK voisi luoda foorumin, jossa asiantuntijat ja johtajat keskustelevat, miten asiantuntijoita tulisi johtaa ja mitä asiantuntijoilta odotetaan, Uusi-Pietilä ehdottaa.

Lainsäädännön valuviat korjattava

Uusi-Pietilän mielestä TEKillä riittää runsaasti työsarkaa myös lainsäädännön kehittämisessä. Ensinnäkin yrittäjän ja palkansaajan määrittelyjen valuviat on korjattava nopeasti. Hän ottaa esimerkiksi itsensä.

– Eläkelain mukaan olen palkansaaja, mutta työttömyysturvalain mukaisesti olen yrittäjä. Lait ovat keskenään ristiriitaiset ja se pitäisi saada korjattua nopeasti. Onko enää tarvetta erottaa toisistaan palkansaajaa ja yrittäjää ja puhua ennemmin tulonsaajasta, kysyy Uusi-Pietilä, joka on tamperelaisen Minutor Oy:n osaomistaja-toimitusjohtaja.

Ja kun työtä tehdään vaihdellen yrittäjänä ja palkansaajana, putoaa helposti työttömyysturvan ulkopuolelle.

– Yhdistelmävakuutus korjaisi tilanteen. Tällä hetkellä valmisteilla oleva yhdistelmävakuutusmalli parantaisi nykyistä tilannetta. TEK on Akavan kautta aktiivisesti mukana lainvalmistelutyössä, Uusi-Pietilä kertoo.