Tekniikan ensimmäiset naiset
Naisten tulo tekniikan alalle oli aikanaan ihmetyksen aihe. Uranuurtajan osa ei ollut helppo.
Tekniikkaa on pidetty historialtaan varsin miehisenä alana, mutta tekniikan historiakaan ei ole mustavalkoinen. Ennakkokäsityksiin nähden naisia hyväksyttiin Suomessa varhain mukaan tekniikan alojen yhdistyksiin.
Ensimmäiset naiset pääsivät Suomessa opiskelemaan tekniikan alan oppilaitoksissa tutkintoa varten 1880-luvulla. Polyteknilliseen opistoon, josta tehtiin Teknillinen korkeakoulu vuonna 1908 ja sittemmin Aalto-yliopisto, kirjoittautui opiskelemaan noin 70 naista vuosina 1887–1917. Heistä ensimmäinen valmistui vuonna 1890, ja naisista 45 suoritti tutkinnon loppuun. Ajanjakson alkupuoliskolla naisia ei valmistunut läheskään joka vuosi, ja vuoteen 1911 mennessä 17 naista oli saanut tutkinnon valmiiksi. He olivat siten suomalaisten teknillisten yhdistysten todennäköisimpiä tulevia naisjäseniä.
Ennakkoluulojen murtamista
Ensimmäinen Suomessa teknilliseen yhdistykseen hyväksytty nainen oli arkkitehti Bertha Enwald vuonna 1898. Hän oli valmistunut neljä vuotta aiemmin ja liittyi jäseneksi Viipurin teknilliseen seuraan. Enwald työskenteli tuolloin Pietarissa, keisarikunnan pääkaupungissa, suomalaisen arkkitehdin toimistossa. Armoton työtahti ja rakentajien epäuskoinen suhtautuminen naiseen arkkitehtina saivat hänet kouluttautumaan uudelleen opettajaksi. Myöhemmin piirustuksenopettaja Bertha Enwald kunnostautui myös keksijänä. Hänen kehittämänsä Laite perspektiivipiirustuksen opettamista varten sai suomalaisen patentin numero 11404 vuoden 1927 alussa.
Ensimmäisten naisten yhdistysura jäi kuitenkin usein vaatimattomaksi. Naiset kuuluivat yhdistykseen vain muutaman vuoden. Syynä olivat niin työssä kohdatut käänteet ja vaikeudet, jotka saivat vaihtamaan ammattia, kuin perheen perustaminen, jolloin yhdistystoimintaan ei liiennyt aikaa. Monesti aviomies löytyi tekniikan piiristä, ja miehet pysyivät yhdistyksissä. Tekniikka kulki usein suvussa jälkikasvunkin ammatiksi.
Vaikka tekniikan alalla oltiin kenties valmiita naisten suurempaan rooliin yhdistyselämässä, yhteiskunta asetti monia rajoituksia, jotka vielä vuosikymmeniä estivät naisia saamasta näkyvämpää tai pysyvää asemaa tekniikan alan seuratoiminnassa.
Kirjoittaja on FT ja työskentelee tutkijana Aalto-yliopiston teollistumisen historian oppiaineessa.
- Lisää aiheesta: Paju, Petri: ”Ensimmäiset naiset insinöörien ja arkkitehtien yhdistyksissä.” Tekniikan Waiheita 1/2018.
Jenny Markelin, julkkisinsinööri
Jenny Markelin (1882–1929) oli maanviljelijän tytär. Nuori nainen opiskeli tie- ja sillanrakennuksen alalla ja hänen valmistumisensa insinööriksi oli uutisoinnin arvoinen tapaus. Ympäri Suomen ainakin 26 sanomalehteä toisti uutistekstin naisinsinööristä kesäkuun alussa 1905. Hän liittyi Tekniska Föreningen i Finlandin jäseneksi vuonna 1908. Jenny Markelin-Svenssonista tuli ammattientarkastaja ja aktiivinen kirjoittaja. Hän oli poikkeusnainen myös tekniikan yhdistyksen pitkäaikaisena jäsenenä.
Aikajana
1880-luku
Ensimmäiset naisopiskelijat Polyteknillisessä opistossa Helsingissä.
1890
Signe Hornborg valmistuu ensimmäisenä naisena arkkitehdiksi Polyteknillisestä opistosta.
1890-luku
Teknillinen seuratoiminta alkaa Turussa, Tampereella, Viipurissa ja Vaasassa.
1894
Bertha Enwald valmistuu arkkitehdiksi neljäntenä naisena Suomessa.
1897
Naiset täysivaltaisiksi miesten kanssa samanikäisenä, 21-vuotiaina.
1898
Arkkitehti Bertha Enwald jäseneksi Viipurin teknilliseen seuraan. Hän on ensimmäinen teknilliseen yhdistykseen hyväksytty nainen.
1902
Lääk. tohtori Karolina Eskelin jäseneksi Tampereen Teknilliseen Seuraan.
1903
Arkkitehti Signe Lagerborg (myöh. Stenius) jäseneksi Tekniska Föreningen i Finlandiin.
1904
Arkkitehdit Blenda von Essen ja Maj Krogerus jäseniksi Arkkitehtien kerhoon (TFiF:ssä), sittemmin Suomen Arkkitehtiliitto.
1905
Jenny Markelin valmistuu ensimmäisenä naisena Suomessa insinööriksi.
1906
Suomi antaa naisille äänioikeuden kolmantena maailmassa ja ensimmäisenä maana Euroopassa osana yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta.
1907
Suomen eduskuntaan valitaan maailman ensimmäiset naiskansanedustajat.
1911
Arkkitehti Hilja Kainulainen (myöh. Gestrin) jäseneksi Suomenkielisten Teknikkojen Seuraan, josta myöhemmin tulee TEK.