Moni huomasi tekoälyn ja virtuaalisten avustajien muuttuneen osaksi työelämäänsä viimeistään viime syksynä, kun Microsoftin tekoälyavustaja Copilot ilmestyi toimisto-ohjelmiin ehdottelemaan apuaan.
Nyt akavalaisista eli korkeakoulutetuista suomalaisista noin puolet kertoo käyttävänsä tekoälyä työssään, kertoo Akavan ajatus- ja tutkimuspajan Akava Worksin Työolotutkimus 2024.
Akava Works kysyi akavalaisilta viime keväänä, kuinka usein nämä hyödyntävät tekoälysovelluksia työssään. Tuolloin 50 prosenttia vastasi, että ei hyödynnä koskaan. 24 prosenttia ilmoitti hyödyntävänsä tekoälyä harvemmin kuin kerran viikossa, 11 kerran viikossa, 9 useita kertoja viikossa ja 6 prosenttia päivittäin.
Ei-hyödyntäjistä 47 prosenttia kertoi kuitenkin kokeilleensa tekoälysovelluksia. 53 prosenttia ei ollut vielä kokeillut.
Tekniikan akateemiset TEKin innovaatio- ja elinkeinopolitiikan asiantuntija Mikko Särelä kannustaa kokeilemattomiakin kokeiluihin.
– Tekoälyn tulo tulee olemaan yhtä suuri muutos kuin tietokoneiden tulo toimistoihin. Viimeistään nyt niin työntekijöiden kuin työnantajienkin on aika ottaa tekoäly haltuun.
Etla: Tekoäly nostanut jo työn tuottavuutta
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla julkisti puolestaan marraskuun lopussa muistion, jonka nimi on ”Generatiivisen tekoälyn vaikutukset eivät ainakaan vielä näy työmarkkinoilla: Palkat eniten altistuneissa ammateissa pikemminkin nousseet”.
Generatiivinen tekoäly on tekoälyn muoto, joka luo uutta teksti-, kuva- ja videosisältöä sisällöstä, jolla se on koulutettu.
Muistiossa Etla esitteli omaa tutkimustaan, jossa se vertasi ansio- ja työllisyyskehitystä generatiiviselle tekoälylle enemmän altistuneissa ammateissa verrattuna vähemmän altistuneisiin ammatteihin ennen ChatGPT:n julkaisua ja sen jälkeen. Tekoäly-yhtiö OpenAI julkaisi ChatGPT:n marraskuussa 2022.
Tutkimuksen mukaan ansiokehitys on ollut tekoälylle altistuneissa ammateissa nopeampaa kuin ei-altistuneissa ammateissa. Tosin työllisyyskehityksessä ei ole ollut eroja näiden ryhmien välillä.
Etlan mukaan ainakaan tähän mennessä generatiivinen tekoäly eli GenAI ei siis ole aiheuttanut negatiivisia työmarkkinavaikutuksia Suomessa: ”Tulokset viittaavat enemmänkin siihen, että GenAI on nostanut työn tuottavuutta ja sitä kautta työn kysyntää”.
Samalla Etla muistutti, että sen aiemmassa tutkimuksessa on todettu, että Suomessa noin 20 prosenttia ihmisistä toimii ammateissa, joissa ainakin puolet työtehtävistä on periaatteessa korvattavissa tekoälyllä.
Etla muistutti myös, että ylipäänsä tekoälyn työmarkkinavaikutukset ovat monimutkaisia, sillä se sekä korvaa ihmistyötä että täydentää sitä eikä oikeastaan mitään varmaa voida sanoa vielä tässä vaiheessa.
Mikko Särelän mukaan tekkiläiset suhtautuvat tekoälyn mahdollisiin työmarkkinavaikutuksiin vähintään luottavaisina.
– TEKin omassa tekoälytutkimuksessa vastanneet eivät olleet huolissaan omasta työpaikastaan. Näyttääkin siltä, että tekoäly pikemminkin tuo diplomi-insinööreille lisää töitä.
Syytä kehittää omaa osaamista
Akava Worksin Työolotutkimuksen mukaan valtaosa akavalaisista on jo valmistautunut, kävi tekoälyn tulevaisuudessa mitä tahansa. 58 prosenttia vastanneista katsoo, että omaa osaamista tekoälysovellusten käytössä on syytä kehittää oman tulevaisuuden työllistyvyyden näkökulmasta.
Erot työnantajasektorin suhteen olivat suuria siinä, miten tekoälyosaamisen katsotaan liittyvän omaan työllistyvyyteen. Eniten samaa mieltä olivat ”Minun on kehitettävä osaamistani tekoälysovellusten käytössä työllistyäkseni myös tulevaisuudessa.” -väittämän kanssa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa työskentelevät, toiseksi eniten yksityisellä sektorilla ja vähiten julkisella sektorilla työskentelevät.
Akava Worksin oman analyysin mukaan akavalaiset vaikuttavat kokonaisuutena olevan verraten vähän huolissaan siitä, kuinka he sopeutuvat tekoälyn mukanaan tuomiin muutoksiin työelämässä.
Mikko Särelän mielestä kannattaa kuitenkin miettiä, mitä omia työtehtäviä voi hoitaa tekoälyllä nyt tai tulevaisuudessa ja muistaa, että teknologia kehittyy nyt nopeasti.
– Tulevat tekoälymallit korvaavat tehtäviä, joihin nykyiset mallit ovat vielä surullisen huonoja.
Mitä tekoäly on?
Tekoälyllä tarkoitetaan koneen kykyä käyttää perinteisesti ihmisen älyyn liitettyjä taitoja, kuten päättelyä, oppimista, suunnittelemista tai luomista.
Tekoälyn ansiosta tekniset järjestelmät voivat havainnoida ympäristöään, käsitellä havaintojaan ja ratkaista ongelmia saavuttaakseen tietyn päämäärän.
Tekoälyjärjestelmät kykenevät muokkaamaan käytöstään analysoimalla aiempien toimien vaikutuksia ja työskentelemällä itsenäisesti.
Tekoälysovelluksia on käytetty jo yli 50 vuotta, mutta tietokoneiden laskentatehon kasvu, tiedon määrän lisääntyminen ja uudet algoritmit ovat vauhdittaneet tekoälyn käyttöä.
Tekoälysovellukset, kuten virtuaaliset avustajat OpenAI:n ChatGPT ja Microsoftin Copilot, vastaavat kysymyksiin, tarjoavat suosituksia ja auttavat rutiineissa työssä ja arjessa.
Lähde: Euroopan parlamentin artikkeli Mitä tekoäly on ja mihin sitä käytetään?
Tekoäly säästää rutiineista
Tekniikan akateemiset TEKin valtuusto tutustui yhteen virtuaaliapuriin Valtuustoareenassa marraskuussa, kun hoivayhtiö Attendon tietohallintojohtaja Jukka-Pekka Luhanko esitteli yrityksen tekoälypilottihanketta.
Attendo on ollut viime aikoina uutisissa, koska se on vähentänyt juuri hoitohenkilöstöään. Viekö virtuaaliapuri hoitajien työt?
– Tekoäly ei liity viime aikojen tapahtumiin mitenkään. Muutosneuvottelut johtuvat siitä, että hyvinvointialueet ovat vähentäneet asukassijoituksia. Me uskomme, että tekoälyapuri kirjaamisessa säästää merkittävästi hoivahenkilöstön aikaa, parantaa kirjaamisten laatua ja siten hoivan laatua sekä lisää työntekijöiden työssä viihtymistä ja jaksamista.
Attendon virtuaaliapuri sai alkunsa keväällä 2023. Tuolloin anttendolaiset pohtivat työpajassa Microsoftin ja Efiman kanssa, kuinka teknologia voisi auttaa hoitajia arjessa.
Pian selvisi, että eniten olisi apua, jos asukkaista tehtäviä kirjaamisia voisi automatisoida.
– Hoitajat kirjaavat muun muassa asukkaiden hoitotapahtumat, mielialat ja lääketiedot järjestelmään usein työvuoron päätteeksi, mutta aikaa kuluu kohtuuttoman paljon ja aika on pois asukkaan kohtaamisista, siitä hoitotyöstä, jossa ihminen on korvaamaton.
Työpajassa nousi esiin, että jos tekoäly voisi tunnistaa puheen ja kirjata kaiken suoraan järjestelmään, jonka hoitaja sitten vain tarkastaisi, Jukka-Pekka Luhanko kertoo.
Luhangon mukaan työpajan päättyessä kesäkuussa 2023 teknologia ei ollut vielä tarvittavalla tasolla suomenkielisenä.
– Hanke pantiin holdiin, mutta kun palasimme elokuussa lomilta, olivat kielimallit kesän aikana kehittyneet niin, että hanke saattoikin edetä.
Nyt Attendon testiryhmällä on käytössä kännykässä toimiva tekoälysovellus, jonka avulla hoitaja voi vapaamuotoisen puheen avulla kirjata noin kaksikymmentä erilaista havaintoa.
– Puhumme sisäisesti tekoälyapurista. Apuri ei tee mitään ratkaisuja eikä päätöksiä. Se auttaa rutiineissa eli luo kirjauksia, jotka käyttäjä tarkastaa. Jos kirjaus on oikein, käyttäjä hyväksyy, ja jos ei ole, käyttäjä korjaa tiedon.
Attendon käyttämä virtuaaliapuri ei kerää kaikkea puhetta, vaan vain hoitajan puheen. Hoitaja kertoo kännykkäänsä esimerkiksi, mitä on tehty ja mitä lääkkeitä on annettu. Apuri luo ja näyttää lauseet lähes reaaliajassa ja lauseita voi lisätä ja korjata heti tai myöhemmin.
– Ajallista säästöä syntyy työn ohessa selvästi. Apuri on ollut nyt testiryhmän käytössä kaksi viikkoa eikä kukaan halua palata vanhaan.
Attendon tarkoitus on kehittää apuria niin, että se voisi olla kaikkien muidenkin käytössä.
– Teknologia löytyy markkinoilta, eikä räätälöintiin ole ryhdytty. Tämän vuoksi Attendon ratkaisua voidaan hyödyntää hoiva-alan lisäksi myös muilla toimialoilla. Tämä teknologia voisi lisätä koko hoitoalan houkuttelevuutta. Henkilökunta haluaa keskittyä kohtaamisiin, vuorovaikutukseen ja hoivaan asukkaiden kanssa, ja minimoida työtehtävät, jotka vievät pois asukkaiden luota.
Tekniikan akateemiset TEKin innovaatio- ja elinkeinopolitiikan asiantuntija Mikko Särelä uskoo, että Attendo on kehitystyössään aivan oikealla tiellä. Virtuaaliapureista tulee olemaan hyötyä monilla muillakin työpaikoilla.
– Tekoälyn avulla monet tylsät ja toistuvat rutiinitehtävät voidaan automatisoida ja työntekijöille jää aikaa olennaiseen.