Kuvassa on TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokinen.

TES merkitsee, ainakin kovin monelle

|
Blogimerkintä

Monia keskeisiä ehtoja sovitaan työehtosopimuksissa eikä vaikkapa Suomen laissa.

Työehtosopimuksessa sovittu yleiskorotus on tavallisin syy tekkiläisen palkankorotukselle. Tietysti myös meriittikorotuksia maksetaan, mutta yhä harvemmin. Työehtosopimukset eivät lukuisten muiden mukanaan tuomien työsuhteen ehtojen kanssa ole mitenkään yhdentekeviä. Päinvastoin.

Tässä lehdessä toisaalla kerrotaan tarkemmin viime syksyn työmarkkinatutkimuksen tuloksista. Sen verran kuitenkin spoilaan, että diplomi-insinöörin mediaanipalkka nousi 3,3 prosenttia edellisvuodesta. Yleiskorotus oli ylivoimaisesti merkittävin syy palkankorotuksille. Turhaan ei TEKin toimiston väki siis neuvottelupöydissä istu.

Turhaan ei TEKin toimiston väki siis neuvottelupöydissä istu.

Surkeaa tietysti on, että tämäkään korotus ei nosta tekkiläisen ostovoimaa. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos oli lokakuussa 4,9 prosenttia, joka on suurempi kuin tuo mediaanipalkan nousu.

Viime aikoina on työmarkkinoiden kehittämisestä puhuttu – toiset erittäin suurella ja toiset vähän pienemmällä äänellä. Joskus näitä keskusteluita seuratessaan jää pohtimaan, ovatkohan keskustelijat koskaan edes lukeneet läpi yhtään työehtosopimusta. Tietävätkö keskustelijat, mitä sovitaan työehtosopimuksessa, mitä laissa?

Monia keskeisiä ehtoja sovitaan työehtosopimuksissa eikä vaikkapa Suomen laissa. Näihin kuuluvat mainittujen yleiskorotusten lisäksi muun muassa sairausloman palkallisuus, palkalliset vanhempainvapaat, mahdollisuus hoitaa sairasta lasta muutama päivä kotona menettämättä palkkaa, matkakustannuksen korvaukset ja monet muut asiat.

Monet näistä sovituista asioista ovat olleet tärkeässä roolissa, kun Suomesta on kehittynyt ja kehitetty merkittävä ja hyvinvoiva maa. Tämänkin vuoksi sopiminen on syytä pitää hyvässä kunnossa ja kunniassa.

Kirjoitus on TEK-lehden 1/2024 pääkirjoitus.