TES on lakia parempi

|
Uutinen

Monet työsuhteen edut perustuvat työehtosopimukseen, eivät lakiin.

Laki määrittelee vähimmäisehdot työsuhteisiin, joihin ei sovelleta työehtosopimusta. Laki takaa monia oikeuksia, mutta useista työntekijän asemaan vaikuttavista ehdoista on sovittu lakia paremmin työehtosopimuksilla.

Aloilla, joilla sovelletaan työ­ehto­sopimusta, työsuhteen vähimmäisehdot määrittyvät sitovasti työehtosopimuksella sekä lain säännöillä.
Tiedätkö, miten työsuhteesi ehdot määräytyvät? Kuinka vastaisit näihin väittämiin?
 

Minulla on ilman muuta oikeus lomarahaan.
Totta vai tarua?

Tarua
Lomaraha (tai lomaltapaluuraha) on otettu työ­ehtosopimuksiin 1970-luvulla, jolloin lomien jälkeen helposti jätettiin työpaikka ja lähdettiin vaikkapa Ruotsiin leveämmän leivän perään. Niinpä työnantajat keksivät houkutella työntekijät kesälomien jälkeen takaisin työmaille lomaltapaluurahalla. Työntekijä sai tämän sopimuspohjaisen ylimääräisen bonuksen, yleensä 50 prosenttia loma-ajan palkasta, vain jos palasi lomalta sovittuna aikana töihin.

Nykyään ylempien toimihenkilöiden työehto­sopimuksissa sovitaan useimmiten lomaltapaluurahan sijaan lomarahasta, jonka saamisen edellytys ei ole  töihin paluu loman jälkeen. Loma­rahan saa, mikäli ylempi toimihenkilö pitää vuosilomapäivät vapaana.

Velvollisuus maksaa lomarahaa perustuu työ­ehto­sopimukseen eikä lakiin. Näin ollen työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa lomarahaa, ellei velvoittavaa työehtosopimusta lomarahapykälineen ole. Sopimuksettomalla alalla jää työnantajan anteliaisuuden ja ylemmän toimihenkilön oman neuvottelutaidon varaan, maksetaanko ylemmälle loma­rahaa vai ei.

Voin jäädä kotiin hoitamaan sairasta lastani kolmeksi päiväksi, ja tältä ajalta minulle pitää maksaa täysi palkka.
Totta vai tarua?

Totta ja tarua
Työsopimuslaki takaa työntekijälle oikeuden olla pois töistä enintään neljä työpäivää alle 10-vuotiaan lapsen äkillisen sairastumisen vuoksi. Vapaa on tarkoitettu lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi. Tältä osin väite on totta.

Laki ei kuitenkaan takaa työn­tekijälle palkkaa poissaolon ajalta. Työntekijä ei voi vaatia palkkaa hoitopäiviltä edes siinä tapauksessa, että hän tekee töitä etänä lapsen hoitamisen ohella, ellei tällaisesta järjestelystä ole työnantajan kanssa sovittu.

Useimpien työehtosopimusten mukaan ylemmälle toimihenkilölle maksetaan palkka enintään kolmelta päivältä silloin, kun hänen täytyy olla poissa töistä äkillisesti sairastuneen lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi.
 

Minulla on oikeus saada varsinaisen työajan ulkopuolella tapahtuvan työmatkustamisen ajalta palkkaa.
Totta vai tarua?

Tarua
Lain mukaan matkaan käytettyä aikaa ei lähtökohtaisesti pidetä työaikana, ei edes silloin kun työntekijä tekee matkan ajan etänä töitä kännykällä ja kannettavalla tietokoneella. Näin ollen ylemmälle toimihenkilölle ei tarvitse maksaa palkkaa vapaa-aikana matkustamisesta.

Joidenkin työehtosopimusten mukaan vapaa-aikana tapahtunut matkustaminen täytyy korvata, mutta valitettavasti suureen osaan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksista tällaista työnantajaa sitovaa ehtoa ei ole saatu neuvoteltua. Useissa työehtosopimuksissa on kuitenkin suosituksia, joiden mukaan vapaa-aikana tapahtuvan matkustamisen korvaamisesta tulisi sopia paikallisesti.

Työaikaa sääntelevä työaikalaki on auttamattomasti vanhentunut, eikä se vastaa enää tämän päivän työelämää. Lain säätämisen aikaan vuonna 1996 etätyö ja matkatyö eivät olleet niin yleistä kuin nykyään. Nykypäivän tieto­liikenneyhteydet ovat aivan toista luokkaa kuin 18 vuotta sitten, eikä työntekoa ole enää sidottu toimiston työpöydän ääreen. Työaikalain muuttaminen olisi paikallaan, mutta niin kauan kuin laki ei takaa ylemmille palkkaa matkustamisesta ja etätyöstä, tulee asiasta sopia joko työehtosopimuksella tai paikallisesti työpaikalla.
 

Minulla on oikeus kilometrikorvauksiin, kun ajan työajoja omalla autollani.
Totta vai tarua?

Tarua
On harhaluulo, että verohallinnon vahvistamat kilometrikorvaukset olisivat työnantajia sitovia niin, että työntekijöille muodostuisi aina ehdoton oikeus saada taulukkojen mukaiset korvaukset. Verohallinto vahvistaa vuosittain määrät, jotka verottaja hyväksyy verovapaina korvauksina. Jos työnantaja maksaisi näitä määriä suurempia korvauksia, täytyisi ylimenevästä osasta maksaa veroa.

Oikeus kilometrikorvaukseen, joka yleensä on sovittu verohallinnon vahvistaman korvauksen mukaiseksi, on mukana useimmissa työehtosopimuksissa. Jos työsuhteessa ei makseta kilometrikorvauksia työehtosopimuksen perusteella, työntekijän tulee neuvotella oikeudesta kilometrikorvaukseen työnantajan kanssa.

Jos sairastun, saan täyden palkan sairausajaltani. Totta vai tarua?

Totta ja tarua
Työntekijällä on oikeus olla pois töistä, mikäli hän on sairauden vuoksi työkyvytön. Palkallisen sairauslomajakson pituus on laissa lyhyempi kuin useimmissa työehtosopimuksissa.

Lain mukaan työnantajalla on velvollisuus maksaa sairausajan palkkaa sairastumispäivältä sekä enintään yhdeksältä seuraavalta päivältä. Tämän jälkeen työntekijä voi hakea Kelan sai-rauspäivärahaa.

Työehtosopimukset tuovat työntekijälle säännön­mukaisesti lakia paremman turvan sairauden varalta. Ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusten mukaan palkallisen sairausajan pituus useimmiten porrastuu työsuhteen pituuden mukaisesti siten, että pisimmillään työn­tekijä on oikeutettu kolmen kuukauden palkalliseen sairauslomaan.

Minulla on oikeus perhevapaisiin.
Totta vai tarua?

Totta
Työntekijällä on oikeus perhevapaisiin, sillä niitä koskevat säännökset ovat laissa. Laki takaa työntekijälle oikeuden olla pois töistä
perhevapaiden ajan, mutta poissaolo on palkatonta.

Ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksissa on puolestaan säännönmukaisesti sovittu, että äitiyslomasta kolme kuukautta on palkallista, ja että isyysvapaan kuusi päivää on palkallista.

TES puuttuu – selkänahassa tuntuu

Metsäteollisuuden ylemmiltä toimihenkilöiltä puuttuu työehtosopimus. Osaajat tuntevat sen nahoissaan.

YTN Metsäteollisuuden neuvottelijoilla on ollut aina seinä vastassa, kun alan ylemmille toimihenkilöille on yritetty saada työehtosopimusta.

Niinpä YTN:n ja Metsäteollisuus ry:n välillä ei ole allekirjoitettu muuta kuin palkkapöytäkirjat. Niiden turvin ylemmät ovat saaneet yleiskorotukset. Enempään työnantajapuoli ei ole taipunut, vaikka 2010 syksyllä metsäteollisuuden ylemmät toimihenkilöt  ottivat jo työtaisteluaseen käyttöönsä.

– Taustalla on alalla vallitseva kulttuuri: patruunat ja heitä seuranneet sukupolvet ovat sanoneet, miten tehdään. Sanelupolitiikan tilalle ei ole koskaan päässyt kasvamaan todellista neuvottelukulttuuria, alan YTN-taustaryhmän jäsen ja aiempi puheenjohtaja Petri Nieminen toteaa.

Vaikka työnantaja sanoo kohtelevansa ylempiä toimihenkilöitä samoin kuin muitakinhenkilöstöryhmiä, todellisuudessa asiat eivät mene kuin Strömsössä, vaan tasa-arvon puute jurnuttaa kentän mieliä.

Ilman pelisääntöjä

– Kun YTN-liiton jäsen lähtee PROlaisen kanssa työmatkalle, jälkimmäiselle maksetaan matka-ajasta palkkaa, toiselle ei – yleensä. Ne, joille matkasta jotain maksetaan, joutuvat sopimaan asiasta esimiehensä kanssa joka kerta erikseen. Ollaan siis täysin työnantajan ohjeiden, ei sopimusten, varassa, Nieminen kertoo.  
– Ongelma kulminoituu siihen, ettei työaikaa koskevista pelisäännöistä ole ylipäätään sovittu. Kaverit istuvat konttorilla yötä myöten ja  vastailevat puhelimeen pyhinä ja lomilla. Joillekin työ voi olla ihan kutsumustehtävä, mutta useimpia tilanne harmittaa.

– Lopputulos on se, että ihmiset siirtyvät alalta pois. Metsäkonserneista on viime vuosina lähdetty muutenkin herkästi; väki on saanut tarpeekseen jatkuvista yt-neuvotteluista ja alan heikoista etenemismahdollisuuksista. Jos vielä työsuhteen ehdot koetaan epäoikeudenmukaisiksi, irtiotto on entistä helpompaa. Ja parhaat lähtevät tietysti ensin.

Mikä tässä maksaa?

Nieminen arvelee, että Metsäteollisuus ry:n neuvotteluhaluttomuuden taustalla voi olla myös kyllästyminen Paperiliiton ja PROn kanssa tehtyjen yksityiskohtaisten työehtosopimusten tulkinnoista syntyneisiin riitoihin.  

– Mutta metsäteollisuuden ylemmät eivät haluakaan satasivuista mutkikasta tessiä. Tavoitteena on yksinkertaisesti kehittää työsuhteeseen, jaksamiseen ja samalla myös yrityksen kilpailukykyyn vaikuttavia asioita – yhdessä sitovasti sopimalla.

Työehtosopimus antaisi mahdollisuuden myös paikalliselle sopimiselle.

– Esimerkiksi alalle kauan kaivattu työaikapankki neuvoteltaisiin paikallisiin tarpeisiin sopivaksi. Asiassa ei kuitenkaan päästä eteenpäin, ellei tätä mahdollisuutta neuvotella työehtosopimukseen.

– Samoin tuntisaldojen ylärajoja saataisiin haluttaessa hilattua lainmukaisesti ylöspäin, jos taustalla olisi työehtosopimus. Näin joustavuus lisääntyisi, mikä parantaisi työtyytyväisyyttä ja -hyvinvointia.

Nieminen muistuttaa, että työehtosopimus antaisi lisäksi turvaa mahdollisissa työsuhteeseen liittyvissä riidoissa.

– Jos esimerkiksi lomarahojen maksamisesta tulisi työsuhteen päättyessä kiistaa, niin liitot hoitaisivat kinan keskenään. Tällä hetkellä jokainen joutuu käymään taistelunsa henkilökohtaisesti.  

Uusi aika?

YTN yrittää nyt aukoa solmuja ja saada metsäteollisuudessakin sopimuskulttuurin kukoistamaan.

Maaliskuussa alkava kampanjointi Sopimalla eteenpäin -teeman alla haastaa keskustelemaan siitä, miten alalle saataisiin sekä työehtoja että kilpailukykyä kehittävä työehtosopimus.   

– Jos tähän pystytään muilla vientialoilla, niin miksei metsäteollisuudessakin, Nieminen uskoo.

YTN Metsäteollisuus ei ole mukana syksyllä solmitussa työllisyys- ja kasvusopimuksessa. YTN:n sopimukset metsäteollisuudessa umpeutuvat paperiteollisuudessa huhtikuun ja mekaanisessa metsäteollisuudessa syyskuun lopussa.

Teksti: Kirsti Levander

Työehtosopimuksen kanssa paljon paremmin kuin ilman

Työehtosopimus takaa kemianteollisuuden ylemmille toimihenkilöille ylityökorvaukset ja muutenkin kelvot työsuhteen ehdot.

Kemian teollisuudessa työskentelevien ylempien toimihenkilöiden työsuhteen ehtoihin saatiin neljä vuotta sitten selvä parannus, kun palkkapöytäkirjat korvattiin työehtosopimuksella.

Sopimus ei tullut kuin Manulle illallinen, sillä työnantaja halusi soveltaa ylempiin toimihenkilöihin perinteen mukaisesti yksilöllistä palkka- ja työsuhdepolitiikkaa.

– TES-neuvottelujen tueksi tarvittiinkin kentän apua. Kun pistelakot keväällä 2010 olivat laajenemassa, silloinen sovittelija Heikki Pohja teki sovintoesityksen, jonka molemmat osapuolet sitten kalkkiviivoilla hyväksyivät, YTN:ssä kemianteollisuudesta vastaava asiamies Seppo Järvenpää muistelee.

Sittemmin kaikki on ollut kemian alalla aika lailla kohdallaan – paitsi vapaa-ajalla työasioissa matkustamisen korvaaminen.

– Se onkin iso miinus, sillä alan ylemmät toimihenkilöt matkustavat paljon. Asiaa pohdittiin aluksi työryhmässäkin, mutta yksimielisyyttä ei syntynyt. Mutta kyllä tähänkin jossain vaiheessa saadaan ratkaisu.

Ei enää ilmaista ylityötä

Yksi merkittävimmistä TESsin mukana tulleista parannuksista työsuhteen ehtoihin oli se, että ylityöt korvataan nyt työaikalain mukaan tai vaihtoehtoisesti laillisella könttäkorvauksella.

– Useimmille maksetaan ylitöistä työaikalain perusteella. Jos maksetaan könttä, se perustuu työaikakirjanpitoon, jolloin korvaus vastaa keskimäärin tehtyjä tunteja.

Könttäkorvaus tarkistetaan vuosittain ja jos heittoa on, tehdään tarvittavat
korjausliikkeet, Järvenpää sanoo.

– Työaikapankin käyttö tuli mahdolliseksi maaliskuun alusta. Kokemuksia sen toimivuudesta on toistaiseksi vain yhdellä yrityksellä, ja siellä se on koettu hyväksi. Tämä on yksi elementti, jonka uskotaan tuovan lisää joustavuutta ja lisäävän työhyvinvointia. TES mahdollistaa jatkossa senkin, että paikallisesti sopimalla tuntisaldoa voidaan kerryttää aina 120 tuntiin saakka.

TES merkitsee myös sitä, että kemian alalla työskentelevälle maksetaan palkkaa esimerkiksi sairaustapauksessa sekä äitiys-, isyys- ja vanhempain­vapaan aikana pidemmältä ajalta kuin mitä laki edellyttää.

– Esimerkiksi äitiysvapaan ajalta ylemmälle toimihenkilölle maksetaan palkka kolmelta kuukaudelta. Sairaustapauksessa viisi vuotta työsuhteessa olleelle palkka tulee samoin kolmelta kuukaudelta. Alle 10-vuotiaan lapsen äkillisesti sairastuessa voi saada tilapäisesti palkallista vapaata neljä työ­päivää. TESsin perusteella ylemmille maksetaan myös mukisematta kilometrikorvaukset työajoista ja lomarahat.

Yksinkertaista ja joustavaa

TESsin soveltaminen on Järvenpään mukaan sujunut kemianteollisuudessa kivutta.

– Joissakin tapauksissa jouduttiin vähän vääntämään könttäkorvauksista, mutta muuten ei ongelmia ole ollut.

Järvenpää muistuttaakin, ettei TESsin tarkoitus ole tehdä elämästä vaikeaa, vaan päinvastoin entistä helpompaa.

– TES antaa joustoa, koska se antaa mahdollisuuden kehittää asioita esimerkiksi paikallisesti sopimalla. Sopiminen on mahdollista ylemmän toimihenkilön ja työnantajan kesken tai työnantajan ja luottamushenkilön välillä.

– TES takaa myös tasa-arvon, sillä yleissitovana kemianteollisuuden TESsiä on noudatettava myös työnantajajärjestöön kuulumattomissa yrityksissä.

Kemianteollisuuden TES on uusittu vuoden 2012 raamisopimuksen ja viimevuotisen työ- ja kasvusopimuksen pohjalta sulassa sovussa.

Järvenpää kiittelee myös TESsin suomaa mahdollisuutta jatkuvaan neuvottelumenettelyyn ja asioiden kehittämiseen myös sopimuskauden aikana.

– Työhyvinvoinnin edistämiseksi on tehty työtä yhdessä jo vuodesta 2010 ja se jatkuu edelleen, mutta teemat vaihtuvat vuosittain. Tavoitteena on tehdä kemian alasta paras työhyvinvoinnin toimiala vuoteen 2020 mennessä.

Teksti: Kirsti Levander

Kemianteollisuuden työehtosopimus on nimeltään Kemianteollisuuden ylempien toimihenkilöiden pöytäkirja. Se on nähtävissä YTN:n alakohtaisella sivulla, www.ytn.fi/kemia

 

Sopimalla eteenpäin

Metsäteollisuuden ylemmät toimihenkilöt kampanjoivat työehtosopimuksesta.

Metsäteollisuuden ylemmät toimihenkilöt eivät ole mukana lokakuussa 2013 solmitussa työllisyys- ja kasvusopimuksessa, vaan YTN:n palkkapöytäkirja umpeutuu paperi­teollisuudessa huhtikuun  ja  mekaanisessa metsä­teollisuudessa syyskuun lopussa. Nyt edessä ovat uudet neuvottelukierrokset.

YTN Metsäteollisuuden Sopimalla eteenpäin -kampanjalla pohjustetaan ja tuetaan alkavia neuvotteluja.

Kampanja käynnistyy maaliskuussa ja jatkuu koko kevään. Sen aikana järjestetään lukuisilla metsäteollisuuspaikkakunnilla aiheeseen liittyviä info- ja keskustelutilaisuuksia. Lisäksi kerätään adressi, jonka allekirjoittamalla antaa tukensa YTN:n neuvottelijoille.

– YTN:n Sopimalla eteenpäin -kampanjan tarkoituksena on kiinnittää huomiota metsäteollisuudessa työskentelevien ylempien toimihenkilöiden työelämän kehittämistarpeisiin, alan vastaava asiamies Saku Laapio YTN:stä sanoo.

– Muut vientialat menevät työelämäasioissa eteenpäin: sopivat joustoja työaikaan, edistävät etätyötä ja rakentavat liittojen yhteisiä työhyvinvointihankkeita.

Metsäteollisuudessa tällaista kehitystä ei ole tapahtunut, ja alan kilpailukyky kärsii, kun ylempien työsuhteen ehtoja ei saada vastaamaan tämän päivän tarpeita.

Laapio muistuttaa, että osaavat ylemmät toimihenkilöt ovat metsäteollisuuden paras kilpailuvaltti.

– On siis selvää, että sopimalla sitovasti työ­elämän kehittämisestä parannetaan alan kilpailukykyä. Eikä tässä haeta kuuta taivaalta. Esimerkiksi ylempien toimihenkilöiden kaipaama työaikapankki on myös työnantajia edustavan Metsäteollisuus ry:n kannattama ajatus.

– Toivomme, että mahdollisimman moni ylempi toimihenkilö osallistuu tilaisuuksiin ja allekirjoittaa kampanjaan kuuluvan adressin. Jokainen allekirjoittaja osoittaa haluavansa työelämäänsä parannusta ja alalle lisää kilpailukykyä.

– Metsäteollisuudessakin päästään sopimalla eteenpäin!

Teksti: Kirsti Levander

Katso lisätietoja ja kenttäkierroksen aikataulu osoitteesta www.ytn.fi/metsa

Avainsanat: