Tiedettä, tutkimusta, teknologiaa – ”panostetaan vahvuuksiimme

UNESCOn World Engineering Day for Sustainable Development -teemapäivänä 4.3. pureuduttiin tekniikan alan osaajien ja teknologioiden rooliin kestävän kehityksen haasteiden ratkaisijoina. Aihe puhutti myös Engineers Finlandin webinaarissa. 

– Ilmastonmuutos ja muut vastaavat ongelmat ovat ratkaistavissa, jos me haluamme. Sovelletaan tiedettä, tutkimusta ja teknologiaa – eli panostetaan meidän vahvuuksiimme, kannusti keynote-puhuja, VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara. 

– Eri arvioiden mukaan kestävän kehityksen ratkaisuihin tullaan investoimaan jopa 3 biljoonaa. Tässä on valtava potentiaali pienelle maalle, muistutti Joakim Strand, eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja. 

TKI-toiminta saisi pontta ymmärryksestä ja esimerkeistä

Innovaatiohaasteiden ratkaisuja etsitään helposti tekniikan alan osaajista, mutta resursseja tarvitaan yhtä lailla osaamisen kehittämiseen ja TKI-toimintaan. TKI-toiminnan rooli kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemisessa on oleellinen, mutta valitettavan huonosti ymmärretty. Paneelikeskustelussa pohdittiin, miten TKI-toiminta saisi tarvitsemansa arvostuksen ja resurssit. 

– Teknologioiden ja innovaatioiden näkyväksi tekeminen ja ymmärtäminen on tärkeää. Osaamista ja ymmärrystä tulisi löytyä kaikilta riippumatta siitä, kouluttautuuko insinööriksi vai ei, kuvaili kansanedustaja Atte Harjanne. 

– Ymmärrys lähtee tiedekasvatuksesta, jopa varhaiskasvatuksesta. Pitää tehdä hartiavoimin töitä, jotta kaikilla on valmiudet ymmärtää näitä asioita, jatkaa Tapio Koivu, Oulun yliopiston vararehtori.

– Pitäisi kertoa esimerkkejä, minkälaisia ongelmia me voisimme ratkaista. Me Suomessa uskomme siihen, että meidän teknologiamme ovat niin hyviä, että ne puhuvat itse puolestaan. Täällä ollaan vaatimattomia: pitäisi ylpeästi kertoa, mitä me ollaan kehitetty ja mitä me kehitetään, kertoi Heidi Fagerholm, Oulun ammattikorkeakoulun rehtori. 

– Näiden lisäksi meidän pitäisi myös juhlistaa sitä, kun saadaan isoja innovaatioita maailmalle. Silloin pitäisi mennä torille juhlimaan, niin kuin Suomen jääkiekon maailmanmestaruutta, Strand ehdotti.

Fokus tärkeää innovaatioiden rahoituksessa

Tarvittavia kestävän kehityksen teknologioita ei löydy vielä kaupan hyllyltä valmiina, mutta markkina kehittyy valtavan nopeasti ja kysyntää on. Miten Suomen innovaatiojärjestelmä voisi tukea sitä, että Suomi kukoistaisi kestävien teknologiainnovaatioiden suurvaltiona? 

– Teknologiapolitiikasta pitäisi mennä kohti asiakasvetoista innovaatiopolitiikkaa. Markkinan ja potentiaalin tulisi määritellä, minkälaisia haasteita otetaan käsiteltäviksi. Meillä pitää olla myös systemaattinen tapa arvioida sitä, mihin kannattaa panostaa. Esimerkiksi terästuotannon puhdistaminen vedyllä voisi säästää 7 % koko Suomen päästöistä vuositasolla, mutta se kestää 20 vuotta. Mikä tästä tekee toivon alan, joka on investoinnin väärtti? pohti Koivu. 

– Fokusointi on tärkeää. Meidän pitäisi laskea auki, mitä globaalit haasteet ovat, mitä näiden ratkaisemiseksi oikeasti tarvitaan, mitä me osataan, miten me voitaisiin ratkoa näitä. Haasteena on, miten me fokusoidaan tehokkaasti, mutta ei suljeta pois mahdollisuuksia sillä, että valitaan liikaa voittajia, Harjanne kuvaili. 

– Uusien teknologioiden käyttöönottoa pitää helpottaa, esimerkiksi rakentamalla testialustoja, joissa niitä voidaan testata, sanoi Fagerholm. 

– Pitäisi panostaa systeemitason TKI-toimiin, esimerkiksi energia-alalla. Tärkeää on tukea myös globaalien jättien tytäryhtiöitä Suomessa – yritysten sisällä mietitään jatkuvasti, missä maassa TKI-toimintaa tehdään, ja näiden panostusten saaminen Suomeen olisi meille voitto, Strand kertoi.

Paneeli oli yksimielinen siitä, että ilmastotoimien tukeminen koronaelvytyspaketilla toimisi parhaiten vivuttamalla yksityistä rahaa julkisen elvytysrahan vastineeksi. 

– Vaikka EU:n elvytyspaketti on vaan tietyn ajan lyhyt tempaus, on mahdollisuus käyttää se niin, että se aidosti edistää ja parantaa Suomen kilpailukykyä, arvioi myös Vasara. 

Kestävä kehitys vaatii toimia nyt

Jotta teknologiat ehtivät ajoissa, nyt pitäisi tutkia, toimia ja pilotoida.

– Ilmastonmuutokseen ei ole rokotetta. Meidän pitää toimia silloin, kun vielä voidaan soveltaa teknologiaa ennakoivasti ja on aikaa sopeutua, jolloin siirtymä on myös sosiaalisesti kestävä. Jos odotetaan liian kauan, päädytään kriisimoodiin, jolloin vaihtoehtoja ei enää ole. 2020-luku on se aika, kun ehdimme vielä reagoida ja tehdä jotain, Vasara sanoi. 

– Ilmastonäkökulmaa haetaan tällä hetkellä tueksi moniin poliittisiin päätöksiin. Tärkeää olisi pitää mielessä kaikki kestävän kehityksen tavoitteet: kyse ei ole vain ilmastosta, vaan myös sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä, muistuttaa myös UNESCO-toimikunnan puheenjohtaja Henna Virkkunen. 
 

Engineers Finland on Suomessa toimivien insinöörijärjestöjen liitto, johon kuuluvat TEK, Insinööriliitto, TFiF ja DIFF. Liitto edustaa tällä hetkellä noin 150 000 insinööriä sekä muuta tekniikan alan ammattilaista ja esihenkilöä. Engineers Finlandin tarkoituksena on edistää jäsenjärjestöjensä yhteisiä koulutus- ja elinkeinopoliittisia tavoitteita sekä työmarkkinatavoitteita kansallisesti ja kansainvälisesti. Lue lisää: engineersfinland.insinoori.fi