Teknologinen kehitys ja uudet innovaatiot ovat ratkaisevassa roolissa, kun tavoittelemme uutta kestävää kasvua. Siksi TEKinkin tavoitteen mukaisesti Suomessa on parlamentaarisesti päätetty nostaa tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
Kesäkuussa hyväksyttiin julkista rahoitusta ohjaavat T&K-rahoituksen monivuotisen suunnitelman tavoitteet. Haluamme muun muassa vahvistaa toimijoiden keskinäistä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä, vivuttaa yksityisiä investointeja ja varmistaa T&K-osaajien riittävyyden.
Parlamentaarista henkeä on jatkettu, sillä T&K-rahoituksen toimeenpanoa seuraa ja tukee kaikista eduskuntapuolueista koostuva TKI-seurantaryhmä, jota allekirjoittaneen on kunnia vetää.
Ensi vuonna toteutetaan 280 miljoonan euron julkiset lisäpanostukset. Suurimpina kokonaisuuksina kasvatetaan Business Finlandin ja Suomen Akatemian myöntövaltuuksia, koulutetaan tuhat uutta tohtoria ja kohdennetaan VTT:lle lisärahoitusta kvanttitietokone- ja pienydinvoimalahankkeisiin. Lisäksi korotetaan EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallista vastinrahoitusta korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille.
Budjettiriihessä maan hallitus päätti rahoittaa myös LUMI-supertietokoneen jatkoa, Geologian tutkimuskeskuksen uutta koetehdasta, vahvistaa hyvinvointialueiden T&K-toimintaa sekä vauhdittaa luovien alojen innovaatioiden kaupallistamista. Jatkossa toteutetaan siis isoja T&K-rahoituksen kvanttihyppyjä.
Kirjoitus on julkaistu TEK-lehden 4/2024 kolumnina.
