Tukkimittari näkee sisäisen kauneuden

Kun Jere Heikkinen kuuli, että Lappeenrannan Tukkikadulta on vapautumassa toimitila, hän ilmoitti heti ottavansa sen. Minne maailman johtava tukkiröntgenvalmistaja Finnos Oy muka sopisi paremmin, toimitusjohtaja myhäili.

Finnos syntyi, kun sahateollisuuden röntgentekniikan pioneeri Bintecin perustaja jäi eläkkeelle ja henkilöstö osti liiketoiminnan. Toimitusjohtajan rooli lankesi sovellettua ja teoreettista matematiikkaa opiskelleelle diplomi-insinööri Heikkiselle.

– Hyvä niin. Olen sopeutuvainen ja kyllästyvää sorttia. Tässä roolissa riittää vaihtelua ja rallia, hän kertoo.

Heikkisen tiimi pyyhkäisi pöydän tyhjäksi ja aloitti kehitystyön. Viidessä vuodessa lappeenrantalainen startup on pannut hösseliksi. Nyt Suomen kaikesta sahatavaran raaka-aineesta yli 60 prosenttia kulkee Finnoksen FUSION-tukkimittarien kautta.

Mittari näkee tukin läpi

Pohjoismaiset sahat lajittelevat metsästä tuodut tukit lokeroihin pituuden, halkaisijan ja laadun mukaan. Perinteisesti lasermittari saa tukista sen muodon ja tilavuuden, mutta laatu jää sahan työntekijän silmin arvioitavaksi. Finnoksen mittari paljastaa myös tukin sisäisen laadun.

Laadukkaat tukit ovat vähäoksaisia. Kun tukki liikkuu sahan linjastolla, Finnoksen mittarin 17 erilaista kameraa nappaa tukista yli sata parametriä alle puolessa sekunnissa. Tukkimittari ”näkee” röntgen- ja lasertekniikan avulla tukin läpi ja tukki voidaan lajitella sen koon ja sisäisen laadun perusteella.

Vähemmän hävikkiä on myös hyvä uutinen ympäristölle.

– Tukin voi sahata vain kerran, sitten peli on menetetty. Laatu on tärkeä tieto sahauksessa. Pieleen sahattu tukki joutaa selluksi tai polttoaineeksi, ja silloin sen arvo laskee dramaattisesti. Tähän perustuu meidän mittarimme hyöty: oikein lajitellusta tukista tulee lopputuote, joka siitä tukista on kaikista kannattavinta tehdä. Vähemmän hävikkiä on myös hyvä uutinen ympäristölle, Heikkinen selventää.

Vähäoksaiset tukit kelpaavat näkyvään käyttöön, kuten kattopaneeleiksi. Niiden myyntihinta voi olla moninkertainen oksaiseen materiaaliin verrattuna, joka päätyy esimerkiksi rakennuksen seinien sisään.

Heikkisen mukaan Suomen sahateollisuuteen on muodostunut jo ”Finnos-standardi”. 

– Mittarimme data toimii maksun perusteena. Kun mittaustekniikka on tarkka, saha voi ohjata tuotantoa tarkemmin, jolloin viivan alle jää enemmän. Keskisuurella sahalla lisäarvoa syntyy muutama euro raaka-ainekuutiota kohti.

Remonttibuumi pelasti koronalta

Vielä viime vuoteen saakka Finnos toimi pitkälti kotimaan markkinoilla. Tilanne on muuttunut rivakasti: noin 80 prosenttia tämän vuoden liikevaihdosta näyttäisi Heikkisen mukaan tulevan ulkomailta. Finnos toimittaa järjestelmiään Viroon, Latviaan, Liettuaan, Ruotsiin, Venäjälle, Kanadaan, Valko-Venäjälle ja Saksaan.

– Suomessa loppuvat sahat kesken. Nyt meillä on kauhea ralli käynnissä Venäjälle ja Ruotsiin, odotamme kovaa kasvua.

Sitten tapahtui jotain odottamatonta: kotoilevat ihmiset alkoivat haaveilla terasseista.

Viime keväänä kasvuun oli vaikea luottaa. Korona moukaroi monien muiden yritysten tavoin myös Finnosta ja sen asennustoiminta tyssäsi melkein puoleksi vuodeksi. Organisaatio keskittyi kehittämään uusia tuotteita. Sitten tapahtui jotain odottamatonta: kotoilevat ihmiset alkoivat haaveilla terasseista, viimeistellyistä mökkiprojekteista ja kunnostetuista kodeista – alkoi remonttibuumi. Se yhdessä rakentamisen megatrendin eli puumateriaalin suosimisen kanssa tiesi liiketoimintaa sahoille.

– Sahateollisuus elpyi ja sahatavaran hinta alkoi nousta. Sama ilmiö näkyy globaalisti. Viime vuonna sahojen oli vaikea saada pankista lainaa, mutta nyt hanat ovat auenneet investoinneille. Sahoilla on viimein mahdollisuus investoida uuteen tekniikkaan ja paikata investointivelkaansa. Meillä tulee pitämään kiirettä!

Seuraavaksi Finnos toimittaa röntgentekniikkaa sahausprosessin muihinkin vaiheisiin. Suurempi visio, joka alkaa toteutua, on tekoälyn tuominen sahoihin.

– Visioimme tekoälyyn perustuvaa järjestelmää, joka jatkuvasti optimoi sahausprosessia. Nyt olemme toimittamassa järjestelmää Metsä Fibren sahalle Raumaan.