Tunteet työelämässä: tunnista, tulkitse, ilmaise ja ymmärrä

Yhteiskunnan sosiaaliset normit ja työpaikan tunnekulttuuri vaikuttavat siihen, mitä tunteita koemme sopiviksi tietyissä tilanteissa. Ymmärrys tunteista on lisääntynyt ja normit ovat muutoksessa. Viime vuosina käsitys ei-tunteellisesta työympäristöstä on hitaasti väistynyt, kun on ymmärretty, että tunteet eivät ole ainoastaan väistämätön osa työelämää, vaan niillä on myös tärkeä rooli. 

Tunteet antavat meille tärkeää tietoa ympäristöstämme, muista ihmisistä ja itsestämme. Tunteet ohjaavat toimintaamme ja ovat olennainen osa havainnointia ja ajattelua. On siis luontevaa, että lähes kaikessa inhimillisessä toiminnassa on mukana tunteita. Tunteita ei saa sammutettua työpäivän ajaksi tai vaikkapa kauppareissun ajaksi. Voimme paremminkin valjastaa tunteet hyödyksemme, niin hyvinvoinnin kuin yhteisön toiminnan parantamiseksi.  

Tunteiden tunnistaminen lähtee omista tunnetaidoista 

Tunteidemme skaala on laaja ja ne kytkeytyvät usein toisiinsa. Tutkimus viittaa, että on olemassa ainakin 27 erilaista tunneryhmää – ja ne ovat läheisesti yhteydessä toisiinsa (Cowen & Keltner 2017). Näitä ovat muun muassa ihailu, ihastus, huvittuneisuus, vihaisuus, vaivaantuneisuus, tylsyys, rauhallisuus, kiehtominen, jännitys, kiinnostus, nostalgia, surullisuus tai yllätys. Kukin 27 tunneryhmästä sisältää useita toisen kaltaisia tunteita. Erilaisia tunteita on siis yli sata.

Laajasta tunteiden määrästä huolimatta aistimme hyvin herkästi, mikä on toisen aito tunnetila. Omien tunteiden tunnistaminen ei olekaan aina ole niin helppoa. Omien ja muiden tunteiden tunnistamista voi kuitenkin kehittää parantamalla omia tunnetaitojaan. Tunteiden tunnistaminen auttaa meitä reagoimaan asianmukaisesti ja tehokkaasti erilaisiin haasteisiin ja vuorovaikutustilanteisiin. Lisäksi se mahdollistaa omien tarpeiden ja rajojen tunnistamisen, mikä puolestaan edistää itsetuntemusta ja itsensä hyväksymistä.  

Tunteet heijastavat henkilön sisäistä reaktiota ulkoisiin tapahtumiin ja niillä on laaja kirjo. Ne voivat olla perustunteita kuten ilo, suru, pelko, viha, yllätys ja inho tai monimutkaisempia tunteita kuten ylpeys, syyllisyys, häpeä tai kateus.  

Miten tunnistaa ja tulkita tunteita?

Tunteiden tunnistaminen tarkoittaa kykyä havaita ja nimetä omat tunnetilat. Se on ensimmäinen askel tunteiden ymmärtämisessä ja hallinnassa. Tunteiden tulkitseminen sen sijaan menee askeleen pidemmälle: se sisältää kyvyn ymmärtää, miksi tunne on herännyt ja miten se vaikuttaa ajatteluun ja käyttäytymiseen. Esimerkiksi tunnistettaessa vihan tunnetta, tulkitseminen auttaa ymmärtämään, onko vihan tunne reaktio pettymykseen, uhkaan itsetunnolle, vai onko se puolustusmekanismi surun peittämiseksi. Tämä ymmärrys on välttämätöntä tunteiden säätelyssä ja henkilökohtaisessa kasvussa. 

Kehittääkseen taitoa tunnistaa ja tulkita tunteita, kannattaa kokeilla tunteiden kirjaamista. Kirjoittamalla ylös päivän aikana koettuja tunteita ja niiden mahdollisia syitä alkaa vähitellen hahmottaa kaavoja omassa tunne-elämässään.

Esimerkiksi, jos huomaa usein tuntevansa ärtyneisyyttä työpäivän jälkeen, päiväkirja voi auttaa tunnistamaan tarkemmin, liittyykö ärtyneisyys tiettyihin työtehtäviin, työympäristöön tai vaikkapa nälkään. Tämä auttaa erottamaan itse tunnetilan ulkoisista tekijöistä, ja opettaa säätämään reaktioita tulevaisuudessa tietoisemmin. 

Ilmaise myönteistä, älä pullota kielteistä  

Tunteet ovat ihmisille luonnollisia, mutta usein välttelemme niiden ilmaisemista. Merkittävä tekijä tämän taustalla on organisaation tunnekulttuuri, joka pitää sisällään organisaation jaetut tunnearvot, normit ja oletukset. Nämä ohjaavat sitä, miten ihmiset kokevat ja ilmaisevat tunteita työssään ja mitkä tunteet on parempi tukahduttaa. Tunnekulttuuri on ollut murroksessa jo pitkään ja tunteiden ilmaiseminen on vapautunut monessa organisaatiossa.

Tunteita voi ilmaista monella tapaa: fyysisesti kehon kielen ja fyysisen toiminnan kautta, puhumalla ja kirjoittamalla. Tunteet tulevat ilmi sanoista, sävyistä, ilmeistä, liikkeistä. Tunteiden ilmaiseminen kytkeytyy myös muiden tunteisiin. Esimerkiksi työkaverisi harmitus ja sinun kannustavat sanasi ovat keskinäisessä vuorovaikutuksessa ja tasoittavat toisiaan. Tunneilmaisut auttavat toimimaan haastavissa tilanteissa. (O’Neill & Rothbard 2017). 

Ilmaise myönteisiä tunteita. Omat ja muiden onnistumiset on tärkeä tuoda esiin. Palautetilanteita meille tulee vastaan päivittäin ja pienikin asia on usein palautteen arvoista. Antamalla palautetta tuet palautekulttuurin kehittymistä – ja tiedämme kaikki miltä positiivisen palautteen saaminen tuntuu. Välittämällä toisista ja jakamalla lämpimiä tunteiden ilmaisuja luodaan yhteenkuuluvuutta ja annetaan voimaa arkisiin työasioihin.  

Älä pullota kielteisiä tunteita. Kielteisten tunteiden ilmaisulle on paikkansa. Mieti, onko asia hyvä käsitellä nyt vai vaatiiko sen käsittely etääntymistä. Joskus pieni etäisyys palauttaa asiat mittasuhteisiin. Muista aina asiaa käsitellessä kunnioittaa muita ja välttää loukkaamista. Hankalista tunteista kertominen ja niiden käsittely on taito, jota voi kehittää.  

Tunteiden hyväksyminen ja niiden ilmaiseminen ovat keskeinen osa vuorovaikutusta, henkilökohtaista kasvua ja työpaikan ihmissuhteita. Monille meistä tunteiden ilmaiseminen voi olla haasteellista, erityisesti jos lapsuudessa tai aikaisemmissa suhteissa on oppinut, että tunteiden näyttäminen on heikkoutta tai että tietyt tunteet, kuten viha tai suru, ovat sopimattomia. Tällainen oppimiskokemus voi johtaa tunteiden tukahduttamiseen ja vaikeuksiin niiden käsittelyssä myöhemmin elämässä. Tunteiden tukahduttaminen ei ainoastaan estä niiden käsittelyä vaan voi myös aiheuttaa psyykkisiä ja fyysisiä terveysongelmia. 

Tunteita voi ilmaista monin eri tavoin, ja ilmaisun muoto vaihtelee tilanteen mukaan. Lähtökohta on tunteiden sanoittaminen ja niistä puhuminen tilanteeseen sopivalla tavalla. Myös kirjoittaminen esimerkiksi päiväkirjaan tai kirjeeseen voi auttaa prosessoimaan ja ilmaisemaan tunteita. Lisäksi luovat tavat kuten maalaaminen tai tanssiminen voivat tarjota väylän tunteiden tutkimiseen ja ilmaisemiseen. On tärkeää löytää itselleen sopiva tapa tunteiden ilmaisuun, sillä se auttaa ylläpitämään henkistä hyvinvointia ja vahvistamaan ihmissuhteita. 

Kokeile päivittäistä harjoitusta, jossa pysähdyt hetkeksi miettimään päivän aikana kokemiasi tunteita. Voit esimerkiksi joka ilta kirjoittaa ylös päivän kolme pääasiallista tunnetta ja miettiä, mikä niitä mahdollisesti laukaisi. Tämä auttaa sinua tunnistamaan ja nimeämään tunteita, mikä on ensimmäinen askel niiden hyväksymisessä.  

Seuraavaksi voit harjoitella tunteiden ilmaisemista turvallisessa ympäristössä, kuten keskustelemalla luotettavan ystävän kanssa. Nämä harjoitukset voivat ajan myötä tehdä tunteiden käsittelystä luontevampaa eri yhteyksissä ja auttaa sinua rakentamaan toimivampia yhteistyösuhteita sekä syvempiä ja merkityksellisempiä ihmissuhteita. 

Opettele ymmärtämään tunteita

Tämän päivän työelämässä jokaisen tulisi tulla kuulluksi myös tunteiden tasolla. On tärkeää hyväksyä se, että omat ja toisten tunteet ovat yhtä arvokkaita. Kuuntele aktiivisesti toista ja asetu toisen asemaan. Hyväksy toisen tunteet siinä missä omasi. 

Tunteiden hyväksyminen ei tarkoita kuitenkaan asian hyväksymistä. Tunteen hyväksymisen kautta pääsemme paremmin keskustelemaan itse asiasta ja hakemaan yhteisymmärrykselle sijaa. On siis erityisen tärkeää, että opit tunnistamaan, tulkitsemaan ja ilmaisemaan omia ja muiden tunteita.  

Tunteiden ymmärtäminen on olennainen osa työpaikan sosiaalista dynamiikkaa ja työkulttuuria. Tunteiden tunnistaminen ja niiden arvostaminen työympäristössä parantaa kommunikaatiota, vähentää konflikteja ja lisää työtyytyväisyyttä. Kun työntekijät tuntevat tulevansa kuulluiksi ja ymmärretyiksi, he kokevat usein myös suurempaa sitoutumista työpaikkaansa ja ovat valmiimpia työskentelemään yhteisten tavoitteiden eteen. Empatia ja tunteiden huomioiminen parantavat myös päätöksentekoa, sillä ne mahdollistavat laajemman näkökulman huomioimisen.

Kehittyäkseen toisten tunteiden ymmärtämisessä työyhteisössä, on hyvä aloittaa itsetutkiskelulla ja omien reaktioiden tarkkailulla. Voit esimerkiksi kiinnittää huomiota siihen, miten reagoit kollegoiden stressiin tai pettymyksiin. Pidä mielessä, että jokaisen työntekijän kokemukset ja tunteet ovat yhtä arvokkaita, ja oppimalla kuuntelemaan ja kysymään avoimesti toisten tuntemuksista, voit kehittää empaattisempaa lähestymistapaa. Tämä edellyttää aktiivista kuuntelua ja aitoa kiinnostusta toisten hyvinvointiin, mikä voi johtaa syvempään ymmärrykseen ja keskinäiseen luottamukseen.

Konkreettinen tilanne, jossa tunteiden ymmärtäminen voi olla hyödyllistä, on esimerkiksi tiimipalaveri, jossa käsitellään projektin aikatauluongelmia. Tässä tilanteessa tunteiden tunnistaminen ja huomioon ottaminen voi auttaa ymmärtämään, miksi tietyt henkilöt saattavat olla erityisen paineen alla tai turhautuneita. Voit esittää ymmärtäviä kysymyksiä ja tarjota tukea, mikä auttaa luomaan yhteistyöhenkeä ja keventämään stressiä. Näiden taitojen säännöllinen harjoittaminen ei ainoastaan paranna omaa kykyäsi toimia tehokkaasti tiimissä, vaan myös edistää koko työyhteisön hyvinvointia. 

Ville Ojanen työskentelee Academy of Brainilla pääpsykologina ja Janne Nieminen markkinoinnin asiantuntijana.