Työelämäasiat jäivät taas paitsioon EU:ssa
Yhdysvaltojen ja EU:n neuvottelut vapaakauppasopimuksesta (TTIP) ovat pitäneet palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisen edustuston FinUnionsin kiireisenä Brysselissä.
– Uskomme, että kaupan avoimuus antaisi mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille. Kilpailun lisääntyminen kannustaisi yrityksiä kehittämään ja investoimaan, mikä vahvistaisi tuottavuutta ja talouskasvua, uskoo FinUnionsin johtaja Pekka Ristelä.
Vapaakauppasopimuksen myötä monet kauppaa rajoittavat esteet, kuten tullit ja kotimaisuussäännökset, poistuisivat. Yhteistyö sääntelyssä, kuten teknisten standardien yhdenmukaistaminen, vähentäisi puolestaan kuluja ja auttaisi luomaan uusia työpaikkoja.
– Palkansaajajärjestöillä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa, miten lakeja ja standardeja sovitetaan yhteen, Ristelä kuitenkin vaatii.
Samaan aikaan kun kaupan esteitä vapautetaan, pitäisi Ristelän mukaan luoda tiukempia välineitä siihen, että kauppaetua ei haeta työntekijöiden oikeuksia polkemalla.
– Yhdysvaltojen nykyisistä sopimuksista voitaisiin ottaa mallia siitä, mitä sanktioita perusoikeuksia rikkovalle seuraa. Neuvottelut eivät ole vielä edenneet tähän vaiheeseen, mutta tulemme olemaan aktiivisia, kun nämä asiat ovat esillä, Ristelä lupaa.
Kiistanalainen investointisuoja
Viime aikoina tapetilla on ollut erityisesti paljon kritisoitu investointisuoja. Investointisuojaan sisältyvässä yksityisessä välimiesmenettelyssä yritykset voisivat vaatia sopimuksen allekirjoittaneelta valtiolta korvauksia tappioista, joiden ne katsovat aiheutuvan sovittua investointisuojaa rikkovista toimista.
– Ymmärrämme, että jonkinlainen investointisuoja voi olla tarpeen, mutta sen on oltava täsmällinen. Investointisuoja yhdessä välimiesmenettelyn kanssa olisi uhka demokraattiselle lainsäädäntövallalle. Perinteinen kauppapoliittinen malli, jossa hallitukset haastavat toisiaan, olisi parempi. Se on käytössä esimerkiksi Maailman kauppajärjestö WTO:n piirissä.
Euroopan komissio on juuri käynnistänyt uuden kahden kuukauden kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen kuulemiskierroksen. Alun perin sen piti muodostaa kantansa asiaan jo tammikuussa.
– Voisi olla järkevää tehdä kauppasopimus muista asioista ja neuvotella investointisuojasta omana prosessinaan, Ristelä arvelee.
Säännösten purkamisen suhteen oltava tarkkana
Työelämäkysymykset ovat jääneet viime vuosina paitsioon EU-lainsäädännössä. Ristelän mukaan on valitettavaa, että ne eivät ole nousseet keskeiseen asemaan uudenkaan Euroopan komission tämän vuoden työohjelmassa.
– Eurovaalien yhteydessä puhuttiin, että lähetettyjen työntekijöiden asemaa tulisi vahvistaa. Komissio on luvannut tarkistaa asiaa.
Komissio on tutkinut jo pitkään työsuojeluun liittyviä asioita, mutta parannuksia ei ole tulossa lähiaikoina.
– Komissiossa on selvitetty työelämän uudentyyppisiä riskejä, kuten henkistä työkuormittumista ja työstressiä. Tarkoituksena on ollut tuoda työsuojelulainsäädäntö tähän päivään. On hälyttävää, että edellinen ja nykyinen komissio eivät ole esittäneet mitään uutta tämän suhteen, Ristelä miettii.
Sen sijaan uusi komissio puhuu paremmasta sääntelystä. Ristelän mielestä se saattaa samalla tarkoittaa myös työntekijöiden oikeuksien heikentämistä.
Tämän vuoden työohjelmassaan komissio arvioi EU:n työsuojelua koskevaa lainsäädäntöä sekä osa-aikatyötä ja määräaikaista työtä koskevia direktiivejä.
– Aiemmin komission neuvoa-antava työryhmä on esittänyt, että pienyritykset pitäisi sulkea kokonaan pois eurooppalaisten työelämäsäännösten ulkopuolelle. On huolestuttavaa, jos suojaa vedettäisiin pois sieltä, missä ongelmat ovat suurimmat.
Lue myös uutiset: