Työmarkkina­myyttejä murtamassa

Suomessa on kohtuuttoman vaikeaa irtisanoa työntekijöitä.

Aihe on erityisen ajankohtainen. Suomen hallitus lähti tämän oletuksen pohjalta valmistelemaan henkilöperusteisen irtisanomissuojan heikentämistä alle 20 hengen yrityksissä. Väitettä arvioi TEKin neuvottelujohtaja Teemu Hankamäki.

– Irtisanomisen helppouden kansainvälinen vertailu ei ole aivan yksinkertaista, mutta hyvän kuvan antaa OECD:n indeksi irtisanomissuojasta. Sen mukaan irtisanomissuoja on Suomessa alle OECD:n keskitason ja Pohjoismaiden alhaisimmalla tasolla. Henkilöperusteisin syin irtisanominen on keskeisiin kilpailijamaihin nähden kutakuinkin samalla tasolla. Erityisen helppoa Suomessa on irtisanoa kollektiivisesti, eli käytännössä tuotannollis-taloudellisilla syillä ja paljon porukkaa kerrallaan.

– Suomessa irtisanominen on myös halpaa. Irtisanomisen hinta työnantajalle syntyy lähinnä siitä, että irtisanottava on pidettävä firman palkkalistoilla yt-neuvotteluiden ja työsopimuksen irtisanomisajan verran. Työntekijän on oltava myös tämä aika normaalisti työnantajan käytettävissä. Lomauttaminen on vielä irtisanomista helpompaa ja nopeampaa. Silloin työsuhde pysyy voimassa, mutta palkanmaksu loppuu. En keksi, miten tämän pitäisi olla työnantajalle vielä helpompaa ja edullisempaa, Hankamäki sanoo.

• Testitulos: murrettu

Suomen kilpailu­kykyä haittaavat liian korkeat palkat.

Matalat palkat eivät takaa kilpailukykyä, mutta kilpailukyky antaa mahdollisuuden maksaa hyviä palkkoja. Ei ihme, että maailman kilpailukykyisimmissä maissa on korkeimmat palkat. World Economic Forum mittaa vuosittain eri maiden kilpailukykyä. Suomi on ollut viime vuosina maailman kymmenen kilpailukykyisimmän maan joukossa. Tuoreimmalla listalla Suomi oli kymmenes. Suomen edellä on viisi eurooppalaista maata: Sveitsi, Alankomaat, Saksa, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta. Tilastokeskuksen mukaan kaikissa paitsi viimeksi mainitussa oli Suomea korkeampi keskimääräinen ostovoimakorjattu tulotaso.

Asiantuntijoiden palkoissa Suomi on jäänyt jälkeen kilpailijamaistaan. Sen sijaan esimerkiksi Kiina alkaa hengittää niskaan.

Matalien palkkojen maat eivät porskuta kilpailukykyvertailuissa. Taloustieteen nobelisti Robert Solowin mukaan 85 prosenttia kansantuotteen kasvusta on innovaatioiden tuottamaa. Palkoista tinkiminen ei auta, jos vientituotteen laatu ei riitä tai sille ei ole kysyntää. Myös Aalto-yliopiston taloustieteen professori Pertti Haaparanta on muistuttanut, että laadun, valikoiman tai osaamisen puutetta ei voi korvata alhaisilla kustannuksilla.

• Testitulos: murrettu

Paikallinen sopiminen on tällä hetkellä todella hankalaa.

Teemu Hankamäen mukaan paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat erittäin laveat.

– Ylempi toimihenkilö voi sopia palkkansa tasosta melkein mitä tahansa. Ylemmillä toimihenkilöillä ei ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta minimipalkkoja tai palkkataulukoita. Myös työajoista voidaan sopia joustavasti. Kansainvälisissä vertailuissa Suomi sijoittuukin korkealle joustavissa työaikajärjestelyissä.

– Kiky-sopimuksen yhteydessä kaikille yrityksille oli tarjolla paikallisen sopimisen mahdollisuus. Järjestäytymättömiä yrityksiä edustava Suomen Yrittäjät hylkäsi ehdotuksen, mikä on sääli. Luottamusmiehen mukanaolo neuvotteluissa ei käynyt heille. Herää kysymys, onko yrittäjäjärjestön tavoitteena paikallinen sopiminen vai paikallinen sanelu. Paikallinen sopiminen onnistuu, jos osapuolten välillä vallitsee luottamus. Ruotsissa tässä asiassa ollaan pidemmällä. Siellä myös ammattiliitot ovat vahvemmin mukana paikallisessa sopimisessa.

Hankamäen mukaan kaikki sopimisen mahdollisuudet pitäisi saada käyttöön. Siihen tarvitaan ihmisiä, joilla on sopimisesta osaamista ja kokemusta.

• Testitulos: murrettu

Työehtosopimusten yleissitovuuden poisto siivittäisi Suomen talouden Ruotsin veroiseen nousuun.

Euroopan maista ainakin Saksassa, Sveitsissä, Hollannissa, Belgiassa ja Ranskassa on samantapainen yleissitovuus kuin meilläkin: edustavat työmarkkinaosapuolet tekevät työehtosopimuksen ja hallitus tai ministeriö vahvistaa sen yleissitovaksi. Nämä maat menestyvät taloudellisesti varsin hyvin. Sisällöllisiä eroja yleissitovuudessa toki on. Merkittävin on se, että Suomessa työehtosopimuksen kaikki määräykset ovat yleissitovuuden piirissä. 

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa yleissitovuutta ei ole. Ruotsissa työehtosopimusten piirissä on silti 90 prosenttia työntekijöistä, eli saman verran kuin Suomessa. Kattavuutta selittää erityisesti työnantajien korkea järjestäytymisaste. Työmarkkinajärjestöjen rooli yhteiskunnassa on laajasti tunnustettu, eivätkä maan hallitukset sekaannu työmarkkina-asioihin.

Ruotsissa ei ole yleissitovuutta, mutta työehtosopimusten piirissä on silti 90 % työntekijöistä.

Länsinaapurissa yleissitovuuden puutetta tasapainottaa Suomea vahvempi työlainsäädäntö, työntekijöiden korkea järjestäytymisaste ja myötämääräämisoikeus. Viimeksi mainittu tarkoittaa, että työntekijöillä on vahva edustus yritysten hallinnossa, ja he ovat vahvasti mukana, kun tehdään strategisia päätöksiä.  Myös ammattiliitoilla on tunnustettu asema yritys- ja työpaikkatason toiminnassa, esimerkiksi palkankorotuksia sovittaessa.

Ruotsin talousihmettä selittävät myös oma valuutta, pääomien määrä ja monipuolisempi elinkeinorakenne. Viennin sakkaaminen yhdellä avain-alalla ei heiluta kansantaloutta. Yleissitovuuden poisto ei tekisi suomalaisesta työelämästä ja taloudesta Ruotsin kaltaisia.

• Testitulos: murrettu

Suomessa palkat eivät jousta.

Suomalaisten työmarkkinoiden jäykkyyttä perustellaan muun muassa sillä, että palkat eivät jousta. Joustavuus tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, sovitaanko palkoista paikallisesti vai keskitetysti. World Economic Forumin kilpailukykyraportti vuodelta 2017 vahvistaa suomalaisen palkanmuodostuksen jäykäksi. Se tarkoittaa, että palkkatasosta päätetään työmarkkinajärjestöjen välisissä neuvotteluissa eikä yrityskohtaisesti. Suomalaisessa mallissa kaikkien alojen palkkakehitys on sidoksissa keskenään. Suomi on koko maailman vertailussa häntäpäässä sijalla 137. Mutta häntäpäässä ovat myös maat, joihin Suomea halutaan verrata. Saksa on sijalla 114, Ruotsi sijalla 129 ja Tanska sijalla 101.

Suunta on Suomessa joustavampaan päin. Viimeaikaiset työehtosopimuksiin pohjaavat palkkaratkaisut ovat käytännössä olleet täysin paikallisesti sovittavia.

Tulospalkkauksen merkitys on Suomessa verrattain vähäinen. 
Ylemmistä toimihenkilöistä noin 40 prosenttia saa tulospalkkaa, jonka suuruus on noin 7 prosenttia kokonaispalkasta. Tulospalkkaus on tunnetusti elementti, joka joustaa suhdanteiden mukaan.  

• Testitulos: 
totta

Työajan seuraaminen on asiantuntijatyössä turhaa byrokratiaa.

Yksi reilun työelämän pelisäännöistä on se, että on aikaa palautua työstä. TEKin työmarkkinatutkimuksen 2017 mukaan 44 prosenttia tekkiläisistä kokee työmääränsä ajoittain liian suureksi ja 13 prosenttia jatkuvasti liian suureksi. Kun työ seuraa kännyköiden ja läppäreiden mukana kaikkialle, on palautumisen turvaamisesta tullut entistä tärkeämpää. Jos asiantuntijoiden työajan seuranta lopetettaisiin, palkattomat iltahommat voisivat lähteä lapasesta.

Työajanseurannan ei tarvitse olla kellokorttimaista byrokratiaa. Työajanseuranta  ei ole koskaan ollut helpompaa kuin se on nykyisten kännykkäsovellusten aikakaudella.  Työtä ei ole pakko tehdä kahdeksasta neljään, työaikapankit ja liukumat ovat tätä päivää. Nykyaikainen työsuojelu tarkoittaa muutakin kuin sitä, ettei sormi mene sirkkeliin. Painopiste on siirtymässä henkisen kuormittumisen ehkäisyyn. Jos työnantaja ei seuraa työaikaasi, kannattaa seurata sitä itse. 

• Testitulos: murrettu

Yli 50-vuotiaiden osaaminen on vanhentunutta. Parasta ennen -päivä meni jo.

Väitettä pohtii Sari Taukojärvi, TEKin urapalveluista vastaava johtaja. Taukojärvellä on pitkä kokemus eri ikäisten tekkiläisten uravalmennuksesta.

– Yli 50-vuotiaat työntekijät ovat pitkän linjan ammattilaisia, joille kymmenien vuosien työura on kerryttänyt osaamista ja tuonut arvokasta perspektiiviä. Heidän substanssi-, työelämä- ja toimialaosaamisensa on yksilöllistä. Heitä ei voi niputtaa yhteen, vaan pitää malttaa syventyä kunkin tilanteeseen. Vahvan pohjan päälle voi rakentaa uutta osaamista täydennyskoulutuksen tai työssä oppimisen kautta, mikäli lisäosaamiselle on tarvetta.

TEKin työttömyystutkimuksen (2017) mukaan työttömistä TEKin jäsenistä yli 50-vuotiaat kehittävät aktiivisimmin ammatillista osaamistaan.

• Testitulos: murrettu