Työsuhdekeksintö – työntekijän oikeus vai työnantajan etuoikeus?

Kun henkilö tekee teoksen, mallin tai keksinnön, tästä syntyvät immateriaalioikeudet kuuluvat pääsääntöisesti henkilölle itselleen. On yhdentekevää, onko immateriaalioikeuksien kohteena taiteilijan maalaama taulu, artistin säveltämä musiikkikappale vai insinöörin koodaama ohjelmisto. Tekijänoi-keuslaki sääntelee näitä teoksen luojalle kuuluvia oikeuksia. 

Työoikeudellisesti tarkasteltuna tilanne on kuitenkin keksintöjen osalta toinen. Työsuhdekeksintölaki määrittelee, että työnantaja voi pääsääntöisesti ottaa oikeudet työsuhteessa syntyneisiin työntekijän keksintöihin.

Lain mukaan työnantajalla on myös tietyissä tilanteissa etuoikeus neuvotella niistä keksinnöistä, joihin työnantaja haluaa laajemman oikeuden. 

Jos keksinnöllä ei ole lainkaan yhteyttä työsuhteeseen, ei työnantajalla ole muita suurempaa oikeutta keksintöön. Työnantaja voi kuitenkin yrittää sopia, että se saisi entistä laajemman oikeuden kaikkiin työntekijän tekemiin keksintöihin.

Patentilla suojattavasta työsuhdekeksinnöstä korvaus

Työsuhdekeksintölaki koskee työ- ja virkasuhteissa tehtäviä keksintöjä. Lakia sovelletaan keksintöihin, jotka voidaan suojata patentilla. 

Lain mukaan työnantajalla on oikeus ottaa itselleen keksintö, joka on syntynyt työtehtävän tuloksena. Työnantajalla on myös oikeus saada käyttöoikeus keksintöön, jos keksintö on syntynyt muussa yhteydessä työsuhteeseen, mutta keksinnön hyväksikäyttö kuuluu työnantajan toiminta-alaan.

Keksinnöltä edellytetään, että se on uusi ja erottuu aiemmin tunnetuista keksinnöistä sekä sitä voidaan hyödyntää teollisessa käytössä. Työntekijä voi hakea työsuhdekeksintöönsä patenttia kuukauden kuluttua siitä, kun hän on kirjallisesti ilmoittanut asiasta työnantajalleen. Patenttia haetaan Patentti- ja rekisterihallitukselta.

Jos työnantaja ottaa työsuhdekeksintöön oikeuksia, työntekijälle on maksettava tästä lähtökohtaisesti jonkinlainen korvaus. Korvauksen suuruuteen vaikuttavat erityisesti esimerkiksi keksinnön arvo, työnantajan saaman oikeuden laajuus, työsopimuksen ehdot sekä työsuhteeseen liittyvien muiden seikkojen merkitys keksinnön syntymiselle.

Jos työnantaja ilmoittaa, ettei ota keksintöä itselleen, työntekijä voi tehdä keksinnölle mitä haluaa. Työntekijä voi esimerkiksi yrittää hyödyntää keksintöä itse taloudellisesti.

Työsuhdekeksintölaissa säädetään myös työnantajan ja työntekijän muista oikeuksista ja velvollisuuksista mahdollisen keksinnön kehittämisen aikana. Näitä voivat olla esimerkiksi keksintöjen raportointi, tiedonsaanti ja kohtuullinen korvaus.

On hyvä huomata, että esimerkiksi tietokoneohjelmat rinnastetaan lainsäädännössä teoksiin, ja niistä säädetään tekijänoikeuslaissa. Jos tietokoneohjelma ja siihen välittömästi liittyvä teos on luotu täytettäessä työsuhteesta johtuvia työtehtäviä, tekijänoikeus tietokoneohjelmaan ja teokseen siirtyy työnantajalle.

Tietokoneohjelmien, kuten muidenkin teosten, tekijänoikeuksien suojaamiseen vaaditaan omaperäisyyttä. Euroopan unionin periaatteet tietokoneohjelmien suojasta näyttäisivät edellyttävän teoskynnyksen asettamista huomattavan alas tai suorastaan luopumista kokonaan teostasovaatimuksesta tietokoneohjelmien kohdalla.

Esitä kohtuullisia korvausvaatimuksia

Lainsäädännöstä huolimatta työelämässä laaditaan päivittäin sopimuksia, joiden avulla yleensä työnantajaosapuoli pyrkii saamaan mahdollisimman laajasti immateriaalioikeudet hallintaansa työntekijältä, tuotteen kehittäjältä. Sopimuksilla työnantaja pyrkii parantamaan omaa asemaansa työntekijän oikeuksien kustannuksella.

Tällaisista sopimuskohdista johtuvat riitatilanteet saattavat tulla hyvinkin kalliiksi erityisesti työntekijälle, jos niitä joudutaan ratkomaan tuomioistuimissa saakka. Näiden tilanteiden ennaltaehkäisemiseksi olisikin hyvä välttää tällaisia kohtia sopimuksessa kokonaan. 

Jos olet allekirjoittamassa työsopimusta, jossa mainitaan, että työntekijä luopuu kaikista immateriaalioikeuksistaan kehittämiään keksintöjä kohtaan, hälytyskellojen tulisi soida. 

Toisaalta samalla on hyvä muistaa, että suurin osa työsuhdekeksinnöistä ei ole sisällöllisesti tai teknisesti niin mullistavia, että ne tulisivat tuottamaan keksijälleen tai sen hyödyntäjälle merkittäviä rahavirtoja.

Työsuhdelautakunnasta apua pattitilanteissa

Jos työnantaja ja työntekijä eivät pääse yhteisymmärrykseen mahdollisesta työsuhdekeksinnön korvauksesta, voi työsuhdelautakunta antaa lausunnon kohtuullisen korvauksen määrästä. 

Työntekijä voi kääntyä lautakunnan puoleen myös silloin, jos työnantaja ei suostu maksamaan työsuhdekeksinnöstä ollenkaan perusteltua korvausta. 

Työsuhdelautakunnan lausunto ei kuitenkaan ole sitova, joten viimeisenä keinona työntekijä voi hakea korvauksen maksamista tuomioistuimelta. 

Artikkelin kirjoittaja työskentelee TEKissä lakimiehenä. Tekkiläisenä saat apua työ- ja virkasuhteisiin liittyvissä lakiasioissa. Tutustu usein kysyttyihin lakikysymyksiin ja Lakitieto-sivustoon. Jos et löydä vastausta, ota yhteyttä TEKin lakimiehiin. www.tek.fi/lakipalvelut