Työelämä Suomessa ja muissa Euroopan unionin maissa on muutoksessa ja murroksessa. Tällä viikolla järjestettävissä europarlamenttivaaleissa työelämäasiat ovat yhtä tärkeitä kuin ilmastonmuutos, kiertotalous ja osaaminenkin. Nyt valittavien Euroopan parlamentin jäsenten eli meppien on tärkeää hoitaa näitä neljää kokonaisuutta hyvin suomalaisten ja meidän kaikkien eurooppalaisten osalta. Niin parannamme työn tekemisen mahdollisuuksia, turvallisuutta, elinolosuhteita ja yritysten onnistumismahdollisuuksia Euroopassa.
Tekniikan alan asiantuntijoiden kannattaa siis käyttää äänioikeuttaan ja vaikuttaa hyvän ja kestävän työelämän toteutumiseen sekä nykyisille että tuleville sukupolville.
Työelämän kehittäminen
EU:n työlainsäädäntö vaikuttaa suoraan työelämäämme. Kaksi keskeistä osaa työelämän kannalta ovat työolot sekä tiedottaminen ja työntekijöiden kuuleminen. Työoloihin kuuluvat esimerkiksi osa- ja määräaikainen työ, työaika, työn tekemisen ehdot ja työkomennukset ulkomailla. Tiedottamista ja työntekijöiden kuulemista tarvitaan muun muassa joukkoirtisanomisissa ja yritysten omistusjärjestelyjä muutettaessa.
Meille suomalaisille – eli eurooppalaisille – asiantuntijoille, työelämään tuleville, yrityksille ja yhteiskunnalle on paljon hyötyä EU:n työlainsäädännöstä ja sen oikeudenmukaisesta kehittämisestä. Lainsäädännön avulla työpaikoilla on selkeät raamit oikeuksille ja velvollisuuksille. Samalla edistetään kestävää talouskasvua, suojellaan työntekijöiden terveyttä ja kehitetään työturvallisuutta. Lisäksi varmistetaan, että yritykset ja EU-maat eivät heikennä työlainsäädännön turvaa ja kilpailu on reilua. Yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudenmukainen kohtelu työelämässä ovat jokaisen oikeus. Tämä kaikki luo Euroopan unionin alueelle vakautta talouteen ja yleiseen turvallisuuteen.
Jatkoa hyvälle työelämäkehitykselle
EU:ssa on viime vuosina tehty hyvää työtä työelämän kehittämisessä työntekijöiden ja yritystoiminnan parhaaksi. Suomalaiset mepit ovat edistäneet aktiivisesti EU:n alueella käyttöön saatuja joustavampia työaikajärjestelyjä, jotka ovat tärkeitä asiantuntijatyössä sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisessa. Kehitystä on saatu aikaan myös työolosuhteissa, esimerkiksi terveys- ja turvallisuussäädöksissä sekä hieman palkkatasa-arvossa. Lisäksi EU:ssa on edistetty työmarkkinoiden sopeutumista vihreään ja digitaaliseen siirtymään. Sillä on ollut vaikutusta eri sektoreilla muun muassa työllisyyden rakenteeseen.
Parempaa työelämää kannattaa puolustaa ja edistää
Työelämä ei ole vielä valmis. Sekä kansallinen että koko Euroopan kilpailukyky edellyttää, että kaikille työikäisille mahdollistetaan hyvä työ ja oikeudenmukainen toimeentulo. Työn tuottavuus ja tuloksellisuus paranevat kestävällä tavalla, kun samalla pidetään huolta työelämän hyvästä laadusta ja työhyvinvoinnista. Suomen työelämän tuotantorakenteet ja työpaikkojen toimintatavat tarvinnevat myös kehittämistä.
Muihin Euroopan maihin verrattuna meidän työelämämme on jatkossa oltava laadullisesti parempaa. Siten tuemme suomalaisten työikäisten mahdollisuuksia tulla työelämään, halua pysyä töissä, huolehtia osaamisestaan sekä jatkaa työelämässä terveinä ja motivoituneina pidempään kuin muissa maissa. Käytä ääntäsi eurovaaleissa laadukkaan työelämän puolesta.
