Vakavaa musiikkia rennolla meiningillä

|
Uutinen
Kuuntele

Tapio ”Tassu” Takala, Ulla Hakulinen ja Bruno de Oliveira e Sousa soittavat Polyteknikkojen Orkesterissa. He kertovat, että soittamisen ilo ja hyvä yhteishenki pitävät vuonna 1922 perustetun sinfoniaorkesterin vireessä.

– Tämä on vapaamuotoista hauskanpitoa tavoitteellisen musisoinnin ympärillä, kuvailee kakkosviulua soittava Tapio ”Tassu” Takala.

Hän on ollut mukana Polyteknikkojen Orkesterissa eli PO:ssa kohta 45 vuotta. Vuosien varrella orkesteri on muuttunut. Takalan mukaan sen taso on noussut huimasti, osittain musiikkiopistojen ansiosta.

– Iso muutos tapahtui 90-luvun alussa. Olin kaksi vuotta ulkomailla post doc -tutkijana ja kun palasin, tämä oli ihan eri orkesteri kuin se, mistä lähdin. Soitto kuulosti paljon paremmalta!

Myös orkesterin koko on kasvanut siitä, kun Takala tuli mukaan 70-luvun alussa. Silloin PO:ssa oli noin neljäkymmentä soittajaa, nykyään heitä on noin sata. Toisaalta rahoituksen saaminen on hankaloitunut.

– Sponsoreita on vaikea saada. Nyt säästetään ja lasketaan jokainen euro.

Muuten meininki on ensi vuonna 95 vuotta täyttävässä orkesterissa pysynyt vuosien varrella melko samanlaisena. Mukana ollaan soittamisen ilosta, yhteishenki on rento ja välillä teekkarihuumorikin saa sijaa.

– Orkesteri on kaikille avoin, mutta kyllä karonkassa aina pari sitsilaulua lauletaan.

Myös orkesterin johtajien taso on pysynyt korkealla. PO:ta ovat vuosien varrella johtaneet muun muassa Jorma Panula, Atso Almila, Sakari Oramo ja Eva Ollikainen. Tällä hetkellä orkesteria johtaa Andreas Vogelsberger.

– Tämä on hyvä tilaisuus kapellimestarille oppia. Amatöörejä on vaikeampi ohjata kuin ammattilaisia, siinä joutuu tekemään kaikkensa saadakseen sen mitä haluaa, Takala pohtii.

Takala on soittanut viisivuotiaasta asti. Aluksi hänen soittimensa oli piano, mutta lukioikäisenä hän aloitti myös viulunsoiton. Kun Takala alkoi opiskella teknillistä fysiikkaa ja tietotekniikkaa TKK:lla, tuntui liittyminen Polyteknikkojen Orkesteriin sopivalta harrastusmahdollisuudelta.

Orkesterin lisäksi Otaniemi on ollut pitkään osa Takalan elämää. Hän toimii Aalto-yliopistossa professorina jo 20. vuotta. Hänen alaansa ovat informaatioverkostot ja digitaalinen media.

Missing kuvan.

Videolla Polyteknikkojen Orkesteri soittaa Sibeliuksen 2. sinfonian 1. osaa. Video on kuvattu harjoituksista Aalto Design Factoryssa 7.3.2016. Video: Aleksi Vuorjoki

Apua stressaantuneelle tutkijalle

Bruno de Oliveira e Sousa aloitti saksofonin soittamisen kymmenvuotiaana ja fagotin soittamisen 18-vuotiaana. Hän soitti kaksi vuotta konservatoriossa kotikaupungissaan Brasíliassa, mutta insinööriopintojen alettua hän teki valinnan. Musiikista tuli harrastus, tekniikan alasta työ. Fagotti jäi de Oliveira e Sousan elämässä taka-alalle, kunnes yhtenä päivänä hän kuuli Suomessa harvinaisen soittimen äänen.

– Pari vuotta sitten olin tulossa kotiin ja odotin hissiä. Porraskäytävässä kuului fagotin soitto. Päätin mennä kolkuttamaan ovea, jonka takaa musiikki kuului.

De Oliveira e Sousa kysyi, voisiko soitinta lainata. Rakkaus lajiin oli syttynyt jälleen. Asunnossa tapaamastaan soittajasta tuli de Oliveira e Sousan yksityisopettaja.

Tutkijana Aalto-yliopistossa työskentelevä de Oliveira e Sousa muuttaa parin viikon päästä töiden perässä Vaasaan. Hänen on etsittävä uusi orkesteri, mutta Polyteknikkojen Orkesterista jää lämmin muisto.

– Marraskuussa olin hyvin stressaantunut. Valmistauduin väitöstilaisuuteeni, täytin 30 vuotta ja etsin töitä. Töiden saaminen oli ehto, että saisin jäädä Suomeen. Orkesteri rauhoitti minua. Sain keskittyä musiikkiin, Brasiliasta kotoisin oleva de Oliveira e Sousa kertoo. 

Hän kehuu, että orkesteri on ollut hyvä tapa tutustua uusiin ihmisiin ja saada ystäviä. Ulkomailla tiedetään suomalaisten olevan hiljaisia. Harrastuksen kautta löytyy kuitenkin helposti yhteistä juteltavaa ja tekemistä.

– Talvi on Suomessa pitkä. Tämä on hyvä harrastus, joka kokoaa sata ihmistä yhteen kerran viikossa. 

Sadan hengen voimin

Ulla Hakulinen sanoo olevansa musiikkiopiston kasvatti. Hän soitti ensimmäiset kaksi vuotta nokkahuilua, jonka jälkeen opettaja ehdotti Hakuliselle ja hänen vanhemmilleen, että Ulla alkaisi soittaa oboeta.

– Nyökkäilimme. Sitten menimme kotiin katsomaan sanakirjasta, mikä oboe on.

Polyteknikkojen Orkesterissa Hakulinen on soittanut oboeta nyt viisi vuotta. Lisäksi hän on puupuhaltimien äänenjohtaja.

– Pidän siitä, että soittajia on paljon. Meillä on hyvä hyvä yhteishenki. Äänimassan keskellä on myös hienoa soittaa. Olen päässyt soittamaan upeita kappaleita.

Hakulinen sanoo, että klassista musiikkia pidetään helposti tylsänä ja vakavana. Hän haluaa kumota tämän mielikuvan.

– Toki musiikki pitää ottaa vakavasti ja harjoitella, mutta sitä ei tarvitse ottaa ryppyotsaisesti. Klassisesta musiikista voi saada irti mitä vain, eikä siinä ole vääriä vastauksia.

Polyteknikkojen Orkesteri toimii Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan yhteydessä. Soittajat ovat suurelta osin Aalto-yliopiston opiskelijoita, mutta mukana on myös muiden oppilaitosten opiskelijoita, vaihto-opiskelijoita sekä alumneja.

Rakennustekniikkaa opiskelleen Hakulisen mukaan vahva DI-edustus näkyy järjestäytyneisyydessä ja tavassa ratkaista ongelmia. Välillä satahenkisen orkesterin pyörittäminen on haastavaa ja sille voi olla vaikeuksia saada harjoittelu- ja esiintymistiloja.

– Jokaisella asialla on kuitenkin oma vastuuhenkilönsä ja homma toimii.

Konserttikevät käynnistyy huomenna

Polyteknikkojen Orkesterilla on ohjelmistossaan vuosittain kevätkonsertti, Waputin-konserttitanssiaiset, joulukonsertteja sekä esiintymisiä pienemmillä porukoilla muun muassa promootioissa ja karonkkajuhlissa.

– Haluamme olla osana perinteisiä akateemisia tapahtumia, kuten promootio ja wappu, de Oliveira e Sousa sanoo.

Waputin on orkesterin esiintymisistä viihteellisemmästä päästä. Tapahtuman konseptiin kuuluu konsertti ja tanssiaiset vapunpäivänä. PO:n lisäksi tapahtumassa soittaa tänä vuonna myös Retuperän WBK ja salonkiyhtye Jorma.

– Waputin on ollut teekkariyhteisössä hitti. 70-luvulla liput vietiin jopa käsistä ja väki tungeksi Vanhalle Polille, Takala muistelee.

Ennen wappua luvassa on kuitenkin Kevätkonsertti huomenna 9.4. Tapiolasalissa sekä Aalto-yliopiston oma tapahtuma Printempo. Toukokuun alussa on vuorossa Skotlannin kiertue ja kuun lopussa PO soittaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun promootiossa.

PO:n toiminta perustuu vapaaehtoisuudelle ja se rahoitetaan avustuksilla muun muassa Espoon kaupungilta ja Aalto-yliopistolta. Lisäksi tuloja saadaan PO:n sisällä toimivien pienempien kokoonpanojen esiintymistä.

Tällä hetkellä PO etsii uusia yhteistyökumppaneita ja sponsoreita. Orkesterilla on myös aina ovet avoinna sekä uusille jäsenille että klassisesta musiikista kiinnostuneille.

– Suurin osa meistä ei ole ammattisoittajia, vaan meitä yhdistää intohimo musiikkiin. Meihin voi tulla tutustumaan vaikka harjoituksiimme, de Oliveira e Sousa kehottaa.

Orkesteriin ei ole koesoittoja. Takala toivottaa kaikki kiinnostuneet tervetulleeksi.

– Tällaisen harrastetoiminnan merkitys on todella tärkeää. Se on arvokas henkireikä opiskelijoille.

  • Polyteknikkojen Orkesterin Kevätkonsertti järjestetään 9.4. klo 14:30 Tapiolasalissa. Katso lisää tietoa.

  • Mikäli kiinnostuit liittymisestä orkesteriin tai sen sponsoroimisesta, ota yhteyttä: puheenjohtaja(a)polyteknikkojenorkesteri.fi 

  • Tutustu Polyteknikkojen orkesteriin www.polyteknikkojenorkesteri.fi ja Facebookissa

Polyteknikkojen Orkesteri Tapiolasalissa. Kuva: Olli Keski-Rahkonen

 

Avainsanat: