1. Nimesi?
Panu Jouhkimo
2. Mitä ja missä olet opiskellut?
Olen suorittanut tuotantotalouden diplomi-insinöörin tutkinnon Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja ympäristötekniikan AMK-insinöörin tutkinnon Mikkelin ammattikorkeakoulussa.
3. Missä olet töissä (titteli ja työpaikka)?
Työskentelen projektipäällikkönä Mikkelin kehitysyhtiö Mikseissä. Lisäksi elokuusta lähtien toimin myös ympäristötekniikan lehtorina Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.
4. Mitä teet työksesi?
Olen toiminut projektipäällikkönä kehittämishankkeissa rakentamassa yhdyskuntavesihuollon kiertotalouteen keskittyvää osaamiskeskusta Blue Economy Mikkeliä.
5. Miten se edistää vihreää siirtymää?
Yhdyskuntavesihuollon kiertotalous, jota Mikkelissä toteutetaan mahdollistaa jäteveden hyödyntämisen kierrätettynä uusiovetenä, ravinteina ja maanparannusaineina, biokaasuna sekä talteen otettuna lämpöenergiana. Veden saatavuus on jo nyt ja tulee jatkossa olemaan enenevissä määrin kriittinen tekijä globaalisti. Mikkelin kehitysyhtiö Mikseissä rakennamme uuden liiketoiminnan edellytyksiä vesihuollon kiertotalouteen erikoistuville yrityksille.
6. Miten päädyit vihreäksi osaajaksi nykyiseen työpaikkaasi ja mitä vihreän siirtymän parissa työskentely merkitsee sinulle?
Ennen nykyistä tehtävääni työskentelin ProAgria Etelä-Savossa maatalouden biokaasuntuotantoon ja ravinteiden kierrätykseen liittyvissä kehittämistehtävissä. Jätehuoltoon, vesihuoltoon ja kiertotalouteen keskittyvä tehtävä kehitysyhtiössä tuntui luonnolliselta jatkumolta. Jo opiskeluaikoinani minulla oli vahva halu tehdä merkityksellistä työtä kestävän kehityksen edistämiseksi, ja tämä ajatus on ohjannut minua koko työurani ajan.
7. Mikä on mielestäsi paras vihreän siirtymän teko, minkä jokainen voi tehdä?
Tämä riippuu tietenkin siitä, millaisia tekoja vihreän siirtymän hyväksi on jo tehnyt. Itselläni olisi parannettavaa esimerkiksi ruokavalion muuttamisessa kestävämmäksi. Vähentämällä lihankulutusta ja suosimalla kasvispainotteista ruokavaliota vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä, maa- ja vesivarojen kulutusta sekä luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä. Myös ruokahävikin vähentäminen on tärkeää. Omassa arjessa ResQ Clubin ruoka-annokset pelastavat usein päivän.
Lisäksi nyt olisi hyvä hetki alkaa miettimään, miten omilla kulutustottumuksilla saadaan maapallon resurssit riittämään, miten vaikkapa toteuttaa jakamistaloutta omassa elämässään. Resurssien riittävyyden näkökulmasta, maailmassa tuotetut materiaalit eivät esimerkiksi riitä siihen, että jokaisessa taloudessa on oma sähköauto.
8. Mitä pitäisi tehdä vihreän siirtymän edistämiseksi seuraavaksi?
On vaikea käsittää, miten valtavan mittaluokan asioista globaalisti on kyse. Energian tuotanto ja kulutus aiheuttavat suurimman osan päästöistä ja luonnonraaka-aineiden käytöstä, joten investoinnit uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuden parantamiseen tuntuvat keskeisimmille.
Toisaalta energiajärjestelmän murros vaatii valtavasti raaka-aineita. Kiertotalouden tekeminen todeksi ja kierrätysprosessien kehittäminen on tärkeää , jotta voimme vähentää painetta kasvavalle neitseellisten raaka-aineiden kysynnälle. Kiertotalouden tehokaskaan toteutuminen ei yksin riitä, vaan tulemme tarvitsemaan kiertoon valtavat määrät lisää neitseellisiä raaka-aineita. Miten tässä onnistutaan ympäristön kantokyvyn ja kestävän kehityksen puitteissa, globaalisti tasa-arvoisesti ja sulassa sovussa, on iso kysymys. Täytyisi siis hoitaa myös maailmanpoliittinen tilanne niin, että kansakunnat yhdessä voisivat tavoitella vihreää siirtymää. Nyt ei näytä kovin hyvälle.