Yllä oleva kuva: Abacus Diagnostican voitokas tiimi. Tuotantopäällikkö, DI Tommi Alanko (vasemmalla), IPR- ja systeemikehitysjohtaja, FT Piia von Lode, toimitusjohtaja, DI Erno Sundberg, tuotekehityspäällikkö, DI Jiri Vainio, tutkimuspäällikkö, FM Antti-Heikki Tapio sekä laite- ja ohjelmistopäällikkö, FT Janne Holopainen. Kuvasta puuttuu tuotantoteknikko, laborantti Tiina Parviainen.
Yllä oleva kuva: Creanexin voitokas tiimi. Tekninen johtaja, DI Timo Mustonen (vasemmalla), toimitusjohtaja, DI Markku Pusenius, tuotantojohtaja, insinööri Harri Niemi sekä tuotekehitysinsinööri, insinööri Juha Silen. Kuvasta puuttuu tuotekehitysinsinööri, insinööri Jukka-Pekka Rajala.
Tekniikan akateemiset TEK juhlii tänä syksynä koronan takia lykkääntyneitä 125-vuotissyntymäpäiviään. Juhlan kunniaksi TEK ja ruotsinkielisten Tekniska Föreningen i Finland TFiF päättivät palkita poikkeuksellisesti yhden sijaan kaksi tiimiä Suomalaisella insinöörityöpalkinnolla. Sekä työkoneiden simulaattoriteknologiaa kehittävän Creanexin että koronan pika-PCR-testin luoneen Abacus Diagnostican tiimit saivat kunniakirjan ja 30 000 euroa TEKin 125-juhlien yhteydessä 24.11. Espoossa.
Tutustu voittajiin:
SITP-voittaja: Creanex
Creanexin tiimi on kehittänyt työkoneiden ja ajoneuvojen simulaattoriteknologiaa. Yrityksen tuotekehityssimulaattoreilla asiakas voi esimerkiksi automatisoida koneidensa ohjausjärjestelmien testauksen. Koulutussimulaattoreilla asiakas voi opetella esimerkiksi metsä- ja kaivoskoneiden tai kiskokaluston käyttöä. Kuvassa testausinsinööri Jani Karstinen esittelee Ponssen metsäkoneen koulutussimulaattoria. Creanexin simulaattorit ovat PC-pohjaisia ja niiden graafisessa toteutuksessa yritys on hyödyntänyt peliteknologiaa.
– Pandemian aikana opimme, että etäkoulutus on tullut jäädäkseen. Asiantuntijan ei välttämättä tarvitse aina hypätä lentokoneeseen ja matkustaa asiakkaan luokse kouluttamaan koneenohjausjärjestelmää. Tänä päivänä se hoituu etänä simulaattoreiden avulla, Creanexin toimitusjohtaja Markku Pusenius sanoo.
Creanexin simulaattoripaketti sisältää ergonomisen käyttöympäristön, simulointiohjelmiston sekä simuloitavan koneen ohjausjärjestelmän ja simulaattorin yhteen liittämisen. Simulaattoriin on mahdollista integroida simuloitavan koneen tai ajoneuvon aito ohjausjärjestelmä. Oheinen kuva on simulaattorin rakentamisen alkuvaiheesta: siinä näkyy liikealustan ohjauslaatikon kytkentöjä.
Creanex on toimittanut yli 600 koulutus- ja tuotekehityssimulaattoria ympäri maailman. Viime tilikaudella yritys kasvatti liikevaihtoaan 30 prosenttia ja liikevaihto oli kauden päättyessä 4,7 miljoonaa euroa.
Oheisessa kuvassa on juuri valmistunut Sandvik DD422i, joka on kaivosjumbon koulutussimulaattori. Simulaattorin koneenohjausjärjestelmän ääressä ovat Jani Karstinen (vasemmalla) ja Markku Pusenius.
Markku Puseniuksen mukaan työ simulaattorien parissa on monipuolista ja laaja-alaista. Asiakasprojektit ovat kiinnostavia: Creanexin asiakkaat ovat aloillaan maailman johtavia työkonevalmistajia. Puseniuksen mielestä Creanexilla on rento työilmapiiri sekä mukava ja osaava työyhteisö.
Creanex syntyi alkuvuodesta 2003, mutta yrityksen osakkaat ovat tunteneet toisensa jo 1990-luvun alkupuolelta. Viime vuodet ovat olleet yritykselle vahvaa kasvun aikaa ja nyt se hakee uusia asiakkuuksia myös kansainvälisiltä markkinoilta. Creanex panostaa jatkossakin vahvasti tutkimukseen.
Creanex etsii myös uusia osaajia riveihinsä. Se käyttää Suomalaisen insinöörityöpalkinnon 30 000 euron potin nuorten insinöörien koulutukseen rahoittamalla opinnäytetöitä reaaliaikasimulaatioon tai virtuaalitekniikoihin liittyen.
Creanex Oy
- Liikevaihto: 4,7 M€ (6/2022)
- Liiketulos: 0,6 M€ (6/2022)
- Kotipaikka: Tampere
- Työntekijämäärä: 22
- Perustettu: 2003
SITP-voittaja: Abacus Diagnostica
Abacus Diagnostican työryhmä on luonut koronalle pika-PCR-testin, joka on nopea, helppokäyttöinen eikä vaadi puhdastiloja. Yrityksen repertuaariin kuuluvat myös muita infektiotauteja tunnistavat diagnostiikkaratkaisut, mutta viime vuosina yrityksen ykköstuote on ollut GenomEra-koronatesti. Yritys kehittää, valmistaa ja myy testejä laboratorioiden ja sairaaloiden käyttöön.
Abacus Diagnostica toimii hyvin kilpaillulla diagnostiikan osa-alueella, mutta sen onnistui lähes kymmenkertaistaa liikevaihtonsa vuonna 2020 6,6 miljoonaan euroon. Nykyään yritys on osa Uniogenia, joka syntyi loppuvuodesta 2021, kun Abacus yhdistyi kahden muun turkulaisen bioalan yrityksen, Kaivogenin ja Labroxin, kanssa.
Abacus Diagnostican kehittämä GenomEra-järjestelmä koostuu kertakäyttöisistä testilastuista, analysaattorista ja sitä ohjaavasta ohjelmistosta. Abacus valmistaa lastut puhdastiloissa: ensin lastuihin annostellaan PCR-reagenssit, jotka tunnistavat ja monistavat tietyn osan kohdeanalyytin, eli esimerkiksi koronaviruksen, geeniperimästä. Annostelun ja kuivauksen jälkeen kone sinetöi lastut foliolla ja lisää viivakoodit, tämän jälkeen lastut tarkistetaan ja pakataan.
Koronan PCR- eli polymeraasiketjureaktio-testeissä näyte otetaan tyypillisesti nenänielusta. Testi kertoo, onko limakalvoilla viruksen perimää. Uusimmissa GenomEra-testeissä näytteen ottaja ”sulkee” näytteen nesteeseen, joka tekee näytteessä mahdollisesti olevan viruksen tartuttamattomaksi.
Tuotekehityspäällikkö Jiri Vainio (vasemmalla) ja Abacus Diagnostican toimitusjohtaja Erno Sundberg demonstroivat analysointivaihetta ja tutkivat testituloksia tietokoneella. Koronasta Abacuksen analysointilaite antaa tuloksen noin tunnissa.
– Isoin motivaattori työhöni on meidän huipputiimimme! Myös työmme yhteiskunnallinen merkitys motivoi. Se korostui koronapandemian alkuaikana, kun olimme yksi harvoista yrityksistä, joka pystyi toimittamaan koronatestejä terveydenhuollon tarpeisiin, Sundberg kertoo.
Abacus Diagnostica on Turun yliopiston spin-out-yritys, joka syntyi vuonna 2004. Sen perustajat kehittivät GenomEra-teknologiaa alun perin Turun yliopiston biotekniikan osastolla. Parhaillaan Abacus kehittää uuden sukupolven vieritestausjärjestelmää, jolla voi tehdä sekä PCR- että vasta-ainetestejä.
Koska Turun yliopistossa on juuret sekä Abacuksen teknologialla että valtaosalla yrityksen työntekijöistä, yritys lahjoittaa Suomalaisen insinöörityöpalkinnon palkintorahat 30 000 euroa Turun yliopistolle.
Abacus Diagnostica Oy
- Osa Uniogen Oy:ta
- Liikevaihto: 8,9 M€ (12/2021)
- Liiketulos: 3,2 M€ (12/2021)
- Kotipaikka: Turku
- Työntekijämäärä: 30
- Perustettu: 2004
Tutustu kaikkiin Suomalainen insinöörityöpalkinto 2022 -finalisteihin
Katso video: Toimitusjohtaja Markku Pusenius kertoo, miten Creanex pelastaa maailman (YouTube).
Lue lisää Suomalaisesta insinöörityöpalkinnosta ja tutustu voittajiin kautta aikojen.
Vuoden parhaat insinöörityöt löytyivät Tampereelta ja Turusta