Vuodenvaihteen lakimuutokset korjasivat aktiivimallin vikoja
Vuodenvaihteessa nuijittiin läpi monia työelämään vaikuttavia lakimuutoksia. Muutokset helpottavat muun muassa omaehtoista opiskelua työttömänä.
Eduskunta hyväksyi loppuvuodesta useita työelämään vaikuttavia lakeja, joilla korjattiin vuosi sitten voimaan tulleen työttömyysturvan aktiivimallin ongelmia.
Ensimmäinen oleellinen muutos on, että jatkossa 25 vuotta täyttäneet työttömät voivat opiskella enintään kuusi kuukautta kestäviä opintoja työttömyysetuutta menettämättä. Nyt myös sivutoimiset opinnot katsotaan tietyin edellytyksin työttömyysturvan aktiivimallin edellyttämäksi aktiivisuudeksi.
Toinen keskeinen muutos laajentaa niiden toimijoiden joukkoa, joiden järjestämä työllistymistä tukeva toiminta voidaan hyväksyä aktiivimallin vaatimukset täyttäväksi.
– TEK on ollut näitä muutoksia vahvasti ajamassa, ja on hienoa, että ne tehtiin. Työttömäksi jäävä korkeakoulutettu voi usein parantaa parhaiten työllistymismahdollisuuksiaan päivittämällä osaamisensa johonkin sellaiseen, jolla on muuttuneessa tilanteessa kysyntää. Nyt se on muuttumassa aiempaa sujuvammaksi, kiteyttää TEKin neuvottelujohtaja Teemu Hankamäki.
Näin opiskelu helpottuu
Työttömyysturvalain muutoksen myötä 25 vuotta täyttäneet työttömät voivat opiskella enintään kuusi kuukautta kestäviä opintoja työttömyysetuutta menettämättä. Edellytyksenä on, että opinnot antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa.
Jo aiemmin on ollut mahdollista opiskella työttömyysetuudella, mutta nyt erona on se, että TE-toimisto ei tee arviota koulutustarpeesta.
Enintään kuusi kuukautta kestävistä opinnoista tulee kuitenkin ilmoittaa TE-toimistolle. Opiskelu ei siirrä työnhakijaa syrjään työmarkkinoilta, vaan hänen on opintojen ohessa haettava töitä ja otettava vastaan työtä normaaliin tapaan.
– Opiskelemalla työtön voi jatkossa tietyin edellytyksin osoittaa työttömyysturvan aktiivimallissa edellytettyä aktiivisuutta. Työttömyysetuuden määrää ei alenneta, jos työnhakija on opiskellut työttömyysturvalain muutoksen mahdollistamalla tavalla aktiivimallin tarkastelujakson aikana vähintään viisi päivää, Hankamäki kertoo.
Muutokset tulivat voimaan 31.12.2018.
Hyödynnä työllistymisprojektien laadukas toiminta
Alkuperäinen aktiivimalli jätti koko joukon aidosti työllistymistä edistäviä toimia aktiivisuuden määritelmän ulkopuolelle, toteaa järjestöjohtaja Joel Salminen. Akava ja TEK toivat tätä ongelmaa laajasti esille eri yhteyksissä ja antamissaan lausunnoissa.
Hallitus päättikin 28.12.2018 laajentaa sitä toimijoiden joukkoa, joiden järjestämä työllistymistä tukeva toiminta voidaan hyväksyä aktiivimallin vaatimukset täyttäväksi. Muutos tulee voimaan 1.4.2019.
Jatkossa esimerkiksi Pääkaupunkiseudun Työnhakuveturin, Pirkanmaan Uratehtaan, Pohjois-Pohjanmaan Urasammon ja Varsinais-Suomen Urapurjeen järjestämät koulutukset voidaan katsoa aktiivimallin edellyttämäksi aktiivisuudeksi. TEK on keskeisesti näiden yhdistysten toiminnassa mukana.
– Työllistymisprojektit järjestävät erittäin laadukkaita koulutuksia, valmennuksia ja pienryhmätoimintaa. Niillä on ollut tutkitusti vaikutusta korkeakoulutettujen työllistymiseen. On tärkeää, että ne otetaan paremmin huomioon aktiivimallissa, kiteyttää TEKin urapalveluiden johtaja Sari Taukojärvi.
TEK työstää parhaillaan kokonaisuuksia omista työllistymistä edistävistä palveluistaan, jotta niitä voi hyödyntää aktiivisuuden osoituksena.
Myös muut toimijat ovat lisäämässä tarjontaansa, esimerkiksi Akavan ja STTK:n yhteisen koulutus- ja kehittämisorganisaatio TSJ Opintokeskuksen piirissä on tästä valmiita suunnitelmia.
Kokonaisuudessaan edellytykset täyttää aktiivimallin velvoitteet ovat näin yksilötasolla parantumassa. Yksityiskohdat tarkentuvat todennäköisesti huhtikuun alkuun mennessä, ja tulemme tiedottamaan niistä tarkemmin.
Kiistelty irtisanomislaki läpi
Eduskunta ehti ennen joulutaukoaan nuijia läpi myös työsopimuslain irtisanomisperusteita koskevan muutoksen, joka kuohutti työmarkkinoita viime syksynä.
Hyväksytyn lain mukaan irtisanomisen asiallisuuden ja painavuuden arviointiin vaikuttaa työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden määrä. Hallitus muutti kiistanalaisia kohtia moneen otteeseen. Alun perin hallitus olisi halunnut heikentää irtisanomissuojaa alle 20 hengen työpaikoilla, mutta poisti lopulta kokonaan maininnan tietystä henkilöstömäärästä.
Samaan aikaan työsopimuslain muutoksen kanssa eduskunta lyhensi työttömyysturvan karenssiaikaa nykyisestä 90 päivästä 60 päivään tilanteissa, joissa työnantaja on päättänyt työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä.
Lait tulevat voimaan 1.7.2019.
Uudesta työaikalaista todennäköisesti päätös keväällä |
|
Jo kauan veivattu työaikalaki on saamassa viimeisen sinettinsä keväällä ennen kuin nykyinen eduskunta päättää kautensa. Uusi työaikalaki on ollut eduskunnan käsittelyssä jo syyskuusta asti. – Uudistus on ollut pitkä ja työläs prosessi. Positiivista on, että vaikuttamistyömme on tuonut tulosta, ja asiantuntijatyö ja keskijohto ovat pysymässä työaikalain piirissä. Kokonaan uutta laissa on työaikapankit ja joustotyö, joilla vastataan työn teon muuttuneisiin tarpeisiin, Hankamäki arvioi. |