Ilmoittajansuojelulaki on astunut voimaan 1.1.2023. Lailla on pantu täytäntöön Euroopan unionin ilmoittajansuojeludirektiivi eli niin sanottu whistleblowingdirektiivi. Lain tarkoituksena on suojella henkilöitä, jotka ilmoittavat työnsä yhteydessä havaitsemistaan lakien rikkomisista. Ilmoittajansuojelulailla luodaan puitteet, miten väärinkäytöksistä tai lainvastaisesta toiminnasta voidaan ilmoittaa ja millaista suojelua ilmoittajalle annetaan.
Laki velvoittaa vähintään 50 työntekijää työllistävät yksityisen ja julkisen sektorin organisaatiot perustamaan kanavan väärinkäytösepäilyjen ilmoittamiseen. Myös vapaaehtoisesti kanavan perustaminen on mahdollista. Vähintään 250 työllistävien yritysten ja organisaatioiden on tullut perustaa ilmoituskanava maaliskuun 2023 loppuun mennessä ja vähintään 50 työllistävien organisaatioiden tulee perustaa ilmoituskanava viimeistään 17.12.2023.
Millaisissa tilanteissa ilmoituksia voi tehdä?
Ilmoittaja on henkilö, joka työnsä yhteydessä havaitsee Euroopan unionin tai kansallisen oikeuden rikkomista esimerkiksi julkisissa hankinnoissa, rahoituspalveluissa, elintarvikkeiden turvallisuudessa, ympäristönsuojelussa tai kuluttajansuojassa ja tekee siitä ilmoituksen ilmoituskanavaan. Ilmoittajan suojan edellytyksenä on, että ilmoitus koskee tekoa tai laiminlyöntiä, jotka on säädetty rangaistaviksi, joista voi seurata rangaistusluontoinen hallinnollinen seuraamus, tai jotka voivat vakavasti vaarantaa lainsäädännön yleisen edun mukaisten tavoitteiden toteutumista.
Ilmoittajansuojaa koskevan sääntelyn lähtökohtana on, että ilmoittajalla on ilmoittamishetkellä perusteltu syy uskoa, että rikkomista koskeva tieto pitää paikkansa. Suojelun edellytykset eivät täyty silloin, jos ilmoitus koskee objektiivisesti arvioituna ilmeisen paikkansapitämättömiä tietoja tai tietoja, jotka ovat jo kokonaisuudessaan julkistettuja. Myöskään selvät huhupuheet eivät oikeuta suojaan.
Laki ei kuitenkaan edellytä, että ilmoittajalla olisi asiasta ilmoittamishetkellä konkreettista näyttöä. Ilmoittajan suojelun edellytyksiä harkittaessa arvioidaan objektiivisesti, voidaanko ilmoittajalla arvioida olleen ilmoittamishetkellä kaikkien asiaan vaikuttavien seikkojen nojalla perusteltu syy uskoa, että tiedot olivat paikkansapitäviä eli onko ilmoittaja vilpittömässä mielessä tietojen ilmoittamisen suhteen.
Ilmoituksen käsittelystä vastaavan henkilön on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin ilmoituksen paikkansa pitävyyden selvittämiseksi ja tarvittaessa rikkomiseen puuttumiseksi.
Suojaa voi saada ilmoittaja, joka on saanut ilmoitettavan tiedon työssään tai työn yhteydessä. Ilmoittajana voi toimia esimerkiksi joko nykyinen tai entinen työntekijä, palkaton harjoittelija, itsenäinen ammatinharjoittaja, osakkeenomistaja, yhteisön tai säätiön hallituksen tai hallintoneuvoston jäsen tai toimitusjohtaja.
Vastatoimien kielto
Kanavan kautta organisaatio antaa henkilöstölle ja sidosryhmille mahdollisuuden jättää luottamuksellisesti nimettömiä tai nimellisiä ilmoituksia organisaation toiminnasta. Ilmoitukset saadaan annettua ilmoituskanavan kautta turvallisesti ja siten, että henkilöllisyys on suojattu. Ilmoittajan ja ilmoituksen kohteen henkilöllisyys on pidettävä salassa ilmoitusta käsiteltäessä. Salassapitovelvollisuus koskee kaikkia ilmoituksen käsittelyyn osallistuvia henkilöitä.
Ilmoittajansuojelu kieltää vastatoimet ilmoittajaa kohtaan. Kiellettyä on myös menettely, jonka tarkoituksena on rikkomista koskevan tiedon ilmoittamisen tai julkistamisen estäminen. Vastatoimien käsite on tulkittava laajasti.
Lain mukaan työnantajan tai tämän edustajan menettelyä tai päätöstä on pidettävä kiellettynä vastatoimena, jos työsuhteessa olevan henkilön palvelussuhteen ehtoja heikennetään, työsuhde päätetään, henkilö lomautetaan, taikka häntä kohdellaan muutoin epäedullisesti tai häneen kohdistetaan muita kielteisiä seurauksia. Ilmoittajaan ei saa siten kohdistaa mitään epäedullisia vastatoimia tai seuraamuksia sen vuoksi, että hän on tehnyt ilmoituksen ilmoituskanavaan.
Vastatoimilta suojataan myös ilmoituksen tehnyttä henkilöä ilmoituksen teossa avustaneita tahoja, kuten ilmoittajan läheisiä ja ilmoittajan yritystä tai työnantajaa.
Ryhtymisestä vastatoimiin ilmoituksen seurauksena voi seurata vahingonkorvausvelvollisuus sekä hyvitysseuraamus.
Oman organisaation ohjeistukseen ilmoittajansuojelusta kannattaa tutustua. On hyvä havaita, että esimerkiksi työsuhteisiin liittyvät laiminlyönnit eivät ole ilmoittajansuojelulain piirissä. Omissa työsuhdeasioissasi voit kääntyä TEKin työsuhdejuristien puoleen.
Kirjoittaja työskentelee TEKissä työsuhdejuristina.
Ilmoittajan suojelun yleiset edellytykset
Ilmoittajan suojelun ensimmäisenä edellytyksenä on, että ilmoittajalla on ilmoitushetkellä perusteltu syy uskoa rikkomista koskevan tiedon pitävän paikkansa.
Toiseksi ilmoittajalla on oltava perusteltu syy uskoa, että tieto kuuluu lain soveltamisalaan.
Kolmantena edellytyksenä on, että ilmoittaja ilmoittaa työnsä yhteydessä havaitusta väärinkäytöksestä.
TEKin jäsenenä saat monipuolista lakipalvelua
Saat lakipalvelua niin henkilökohtaisesti kuin joustavasti verkossa 24/7.
TEKin juristit:
- tarkistavat työ- ja johtajasopimusluonnoksia,
- auttavat erilaisissa työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä,
- auttavat yrittäjiä esimerkiksi yrityksen perustamiseen ja sopimuksiin liittyvissä asioissa,
- hoitavat työsuhderiitoja ja neuvovat jäseniä esimerkiksi muutosneuvottelutilanteissa.
Lisäksi eLakimies-palvelusta saat vastauksen tavallisimpiin lakikysymyksiin. Tutustu myös TEKin lakitietosivuihin ja usein kysyttyihin kysymyksiin: www.tek.fi/lakipalvelut