Topi Hämäläinen kutsuttiin espoolaisen Polyteknikkojen Kuoron koelauluun suoraan kiltansa laulutapahtumasta syksyllä 2015. Vuoden 2018 alussa kuoroon liittyi Tuomas Rasku, joka aiemmin oli omaksi iloksi lauleskellut ja soitellut kitaraa.
– PK:n kvartetti oli esiintymässä fuksivuoden tapahtumassa. Tilanne oli niin lumoava, että sain ahaa-elämyksen: tuohan voisi olla kivaa, Rasku kertoo.
Nyt kakkosbasso Topi Hämäläinen ja ykkösbasso Tuomas Rasku laulavat samassa kvartetissa.
– Kun laulaa paljon yhdessä, oppii tuntemaan toisensa, heidän laulutapansa ja nyanssinsa. Pienyhtyeessä saadaan saundi toimimaan, ja sitten sama koko kuoron kanssa. Hyväksi tulee vain harjoittelemalla, Rasku sanoo.
Ensin treenit, sitten huvit
Kuoroon päästäkseen on läpäistävä ensin koelaulu, jossa lauletaan vapaavalintainen kappale ilman säestystä.
– Lisäksi testataan äänialaa ja tarkkuutta säveltoistotehtävillä. Koelaulussa pärjänneet otetaan koejäseniksi, kuoron taiteellisena johtajana kymmenen vuotta toiminut Saara Aittakumpu kertoo.
Koejäsenen täytyy vuoden sisällä suorittaa jäsententti eli selviytyä yksin omasta stemmastaan kvartetissa. Tenttiin opetellaan 40 kappaleen ohjelmisto, josta esitetään viisi kappaletta kvartetilla koko muun kuoron edessä.
– Se oli kuumottava tilaisuus. Jokainen rivissä oleva tuntee kappaleen ja tietää tarkkaan, jos tekee virheitä, Hämäläinen muistelee.
– Nyt kokeneempana tietää, että kuorokaverit ovat tosi ymmärtäväisiä, Rasku lisää.
Vuonna 1900 perustetussa PK:ssa on 85 mieslaulajaa. Melkein kaikki ovat teekkareita, noin puolet valmistuneita. Kuoro harjoittelee keskiviikkoiltaisin kolme tuntia.
– Jos laulaa Polyteknikkojen Kuorossa, priorisoi harjoituksia muiden menojen yli, Topi Hämäläinen korostaa.
Sitoutuminen tuottaa tulosta.
– Uusilla laulajilla ei yleensä ole kovin kattavaa kuorokokemusta, joten aika perusjutuista lähdetään. Ensimmäisen vuoden ikään kuin rämpi, että pääsi kuorolaulamiseen mukaan. Varsinaisena jäsenenä kehittyy huimasti melkein joka osa-alueella, Rasku kertoo.
Kauden alussa kukin ääniala treenaa omia osuuksiaan.
– Opettelemme vaikeita kohtia ennakkoon, jottei käytetä kuoron yhteistä aikaa tehottomasti stemma kerrallaan harjoitteluun.
Treenien jälkeen on saunavuoro, rentoudutaan ja jutellaan viikon tapahtumista. Puolivuosittain on vielä viikonloppuleiri.
– Kesäisin tehdään perinteinen retki sisä- tai ulkovesille. Ne ovat tosi virkistäviä ja ryhmäyttäviä reissuja. Saa laulaa useamman päivän putkeen, Hämäläinen kertoo.
Kuorossa tarjoutuu vastuullisia tehtäviä myös toimihenkilönä ja hallituksessa.
– Kohtuukokoisia produktioita pääsee valmistelemaan ja näkemään, mitä se vaatii, Hämäläinen vinkkaa.
Lauluja juuri sinulle
Polyteknikkojen Kuoro esittää mieskuoromusiikkia monipuolisesti. Painopisteinä ovat suomalainen kansallisromantiikka ja nykytaidemusiikki. Ohjelmistossa on myös PK:lle tehtyjä tilausteoksia. Laaja ohjelmisto on valtti kvartettien tilauskeikoilla.
– PK:lta voi tilata sekä riemuhupikeikkoja että herkkiä hetkiä häihin ja hautajaisiin. Kuulijakunnan tunnelma on tärkein, me olemme vain säestämässä heidän juhlaansa tai suruaan, Rasku sanoo.
Tilaukset kannattaa panna hyvissä ajoin vireille.
– Erityisen tärkeää on kertoa, minkä henkinen juhla on, ja mitä meidän halutaan tuovan tähän juhlaan – millaisia tunteita herätetään.
Porukalla parasta
Polyteknikkojen Kuoro tekee myös yhteistyötä Radion sinfoniaorkesterin, Helsingin kaupunginorkesterin ja merkittävien ulkomaisten sinfoniaorkestereiden kanssa. Ulkomailla kuoro on esiintynyt esimerkiksi Lontoossa BBC Proms -musiikkifestivaaleilla sekä Tokiossa.
Yhteiskonsertteja on pidetty Tallinnan ja Tarton akateemisten mieskuorojen sekä kotimaisten teekkarikuorojen kanssa. Lisäksi Pohjoismaiden ja Baltian opiskelijakuorot kokoontuvat kolmen vuoden välein Nordic Student Singers´ Summit -kuorofestivaalille.
– Kruununjalokivi on Sibeliuksen ”Kullervo”, jota arvostetaan kaikkialla, Rasku mainitsee.
Topi Hämäläisestä hienointa harrastuksessa ovatkin yhteisöllisyyden ja merkityksellisyyden elämykset.
– Osaamme ulkoa satoja lauluja, ja jos löytyy pari muuta kaveria, yhteismusisointi on helppoa. Laulaa voi melkein missä tilanteessa tahansa.
Tuomas Rasku nostaa kärkeen esiintymiset sekä ryhmähengen.
– Kun 120-vuotisjuhlissamme nyky- ja seniorijäsenistä koottu suurkuoro esitti perinteisiä kansallisromanttisia kappaleita, huomasin, kuinka etenkin vanhat kuoroveljet tirauttivat muutaman kyynelen laulaessamme ”Virta venhettä vie”. Osa on laulanut sen ensimmäisiä kertoja 40–50 vuotta sitten, osan olemme joutuneet saattamaan toiselle puolelle. Siinä tuntee perinteet ja jatkumon, on osana jotain itseään suurempaa. Niin isoja kappaleita niin isolla porukalla – eihän tätä voi kokea missään muualla.
Laulua ympäri Suomen
Resonanssi
Lappeenrantalaiseen naiskuoro Resonanssiin kuuluu noin 30 LUTissa ja LABissa opiskelevaa.
– Teekkareiden lisäksi mukana on muiden muassa kauppa- ja yhteiskuntatieteilijöitä, onpa yksi LUTin työntekijäkin. Kaikki Skinnarilan kampukselta ovat tervetulleita mukaan, Saana Kuusela kannustaa.
Hän on laulanut monessa kuorossa ja harrastaa musiikkia.
– Kun pääsin LUTiin opiskelemaan, katsoin heti, onko kampuksella kuoroja. Vaikkei Resonanssiin ole pääsykokeita, kaikki ovat kunnolla mukana ja pyrimme kehittymään.
Ohjelmistossa on poppia, kevyttä musiikkia, opiskelijalauluja, hieman perinteisempääkin.
– Esimerkiksi ”Olukkainen juomukkainen” on tosi kiva esittää, siinä on energiaa ja monipuolinen äänimaailma, jossa kaikki äänialat pääsevät vuorotellen esille.
Keijo Marttisen johtama Resonanssi pitää myös teemakonsertteja, kuten lauluja eri vuosikymmenten suomalaisilta naisartisteilta.
Teekkarikuoro
Tamperelaisen sekakuoro Teekkarikuoron 50 laulajaa ovat pääosin teekkareita. Mukana on myös valmistuneita ja muiden alojen edustajia.
– Olin aiemmin soittanut selloa ja halusin jatkaa musiikkiharrastusta jollain tavalla. Uskaltauduin kaverin kanssa avoimiin harkkoihin, Ada Grundström kertoo.
Kevät- ja syyskauden alussa on avoimet harjoitukset, joihin voi tulla tutustumaan kuorotoimintaan. Sen jälkeen halukkaille pidetään koelaulut. Koelaulusta on mahdollista sopia myöhemminkin.
– Pääpainomme on suomalaisessa ja ulkomaisessa popissa ja rockissa, lisäksi laulamme klassisia kuoroteoksia sekä kansanlauluja. Myös lauluyhtyeiden Rajaton, Club for Five ja King’s Singers tunnetuksi tekemät kappaleet ovat vakiinnuttaneet paikkansa, kuoron johtaja Johanna Lantto kertoo.
Teekkarilaulajat
Lappeenrantalainen mieskuoro Teekkarilaulajat koostuu enimmäkseen teekkareista. Mukana on myös muiden alojen opiskelijoita LUT-yliopistosta ja LAB-ammattikorkeakoulusta, ja konserteissa laulaa lisäksi valmistuneita. Aktiivijäseniä on 25, juhlakonserteissa 50–60 laulajaa.
Mukaan pääsee saapumalla taiteellisen johtajan, Seppo Äikkään vetämiin maanantaiharjoituksiin. Kiinnostus toimintaan riittää, muun oppii laulaessa.
Kuoro esittää perinteistä mieskuorolaulua, poppia, serenadeja, juoma- ja sitsilauluja.
– Meillä on paljon lauluja, joita ei löydy muilta: olemme sovittaneet itsellemme rennompaa valikoimaa. Osaamme heittäytyä ja laulaa vähemmänkin vakavaa settiä, jos tilanne sallii, Antti Karhunen kehaisee.
Karhusen isäkin lauloi Teekkarilaulajissa.
– Tämä on tosi monelle elinikäinen juttu. Meillä on paljon kuorolaisia 40-vuotisen historiamme alkuvuosilta asti, ja kokoonnumme heidän kanssaan säännöllisesti. Vanhat laulajat osallistuvat isompiin tapahtumiin, mikä on hauskaa – he eivät ole koskaan lähteneet kuorosta.
Teekkarikuoro TeeKu
Oululaisen Teekkarikuoro TeeKun aktiivijäseniä on 40–50, reilu puolet teekkareita ja loput muista tiedekunnista.
– Olin käynyt musiikkilukion, ja kun aloitin tekniikan opinnot, katsoin, mitähän täällä olisi, taiteellinen varajohtaja Mika Alila kertoo.
Kuoroon ei ole laulukokeita, keskiviikkoharjoituksiin ovat kaikki tervetulleita.
– TeeKu on hyvä kasvualusta. Meillä on myös niin hyvä meininki, että vaikka päivä olisi ollut muuten huono, treeneissä siitä pääsee irti. Ensin porukalla pähkäillään, miten joku biisi menee ja harjoitellaan stemmoja. Kun saadaan biisi toimimaan ja pystytään keikalla vetämään se hyvin, tulee musiikillinen ylpeys.
Teekkarilauluista TeeKu on laajentanut repertuaariaan poppiin, iskelmiin ja teemakonsertteihin: esimerkiksi lastenlauluja, elokuvamusiikkia tai peliteemaa. Välillä heitetään yhteiskeikkaa Teekkaritorvien kanssa.
– TeeKu on mukautumiskykyinen ja innokkaana lähdössä erilaisiin projekteihin. Emmehän me mikään huippukuoro ole, ei meiltä voi odottaa sinfoniaorkesterityyppisiä konsertteja. Sovellumme pienempiin tapahtumiin, pubikeikoille ja yritysjuhliin. Meistä hehkuu lämminmielisyys, ihmisille jää positiivinen fiilis.
Dominante
Espoolainen Dominante on lähes 80 laulajan sekakuoro. Suurin osa on opiskellut Teknillisessä korkeakoulussa tai opiskelee nykyisessä Aalto-yliopistossa.
Olga Partanen pyrki kuoroon viisi vuotta sitten.
– Dominantessa oli jo useampi kaveri ja olin kuullut kuorosta pelkkää hyvää. Pääsykokeissa testataan, mikä oma äänialasi on ja miten hyvin luet nuotteja. Kokeet järjestetään syksyisin, ja jos joku on oikein kiinnostunut, myös keväisin.
Ohjelmisto ulottuu ikivihreistä a cappella -kappaleista uusimpiin orkesteriteoksiin.
– Meillä kaikki tsemppaavat toisiaan. Taiteellinen johtaja Seppo Murto saa meistä irti erilaisia tunteita, ja pystymme luomaan yleisölle vaikuttavia esityksiä.