Yliopistot myllerryksessä

Viime vuodet ovat olleet yliopistoissa yhtä myllerrystä. Yliopisto-uudistuksen jälkeen rakenteita on remontoitu urakalla ja niukan euron päivistä on tullut arkipäivää. 

Lisää harmaita pilviä kampuksille tuovat uudet leikkaukset. Hallitus kaavailee yli 100 miljoonan euron pysyviä määrärahaleikkauksia yliopistoihin. Samaan aikaan Suomen Akatemian ja Tekesin kautta tuleva rahoitus supistuu. Leikkaukset ovat suuruudeltaan noin 7–8 prosenttia yliopistojen vuotuisista toimintamenoista, ja ne vastaavat 1 500–2 000 henkilötyövuoden kustannuksia.

– Pahalta näyttää, arvioi professori ja Tampereen TEK-tutkijoiden puheenjohtaja Hannu-Matti Järvinen Tampereen teknillisestä yliopistosta (TTY).

Järvinen pelkää, että leikkausten myötä valinnaiset kurssit katoavat ensimmäisinä, ja tutkinnoista muodostuu entistä putkimaisempia.

– On olemassa laitoksia, joissa opetusta antavasta henkilökunnasta ainoastaan professorit ovat vakituisessa työsuhteessa. Tutkijat toimivat osittain luennoitsijoina ja harjoitusten vetäjinä. Jos heidän työsuhteitaan ei jatketa, sillä on vaikutusta sekä tutkimukseen että opetukseen.  

Tutkijan oma vaikuttamiskanava

Yliopistoyhdistykset tukevat noin 2 500 yliopistoissa työskentelevää tekkiläistä. TEKillä on paikallisyhdistys kaikissa tekniikan alan yliopistoissa.

– Yhdistyksen avulla pystymme vaikuttamaan asioihin. Sitä kautta olemme saaneet oman luottamusmiehen ja päässeet mukaan yliopiston hallintoon ja erilaisiin toimikuntiin. Aiemmin oli vain valtava määrä tutkijoita, mutta kukaan ei kysynyt meidän mielipidettä, kertoo Otaniemen TEK-tutkijoiden OTTIn puheenjohtaja Petri Kärhä.

– Yhdistyksen myötä informaatio kulkee tehokkaasti kahteen suuntaan. Pystymme viestimään jäsenille, miten asiat vaikuttavat paikallisesti, mutta myös samalla keräämään ideoita paikallisista kehittämistarpeista TEKin suuntaan, täydentää Oulun yliopiston TEKkiläisten puheenjohtaja Juha Ahola.

Viime vuosina tuelle onkin ollut tarvetta. Niukkojen resurssien myötä yt-neuvotteluja on käyty kaikissa tekniikan alan yliopistoissa.

Esimerkiksi Oulun yliopistossa vähennettiin viime vuonna yli 120 henkilöä. Oulussa toimii oma yliopistoyhdistys ja lisäksi moni tekkiläinen on valittu Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn luottamusmieheksi.

– Omasta yhdistyksestä ja luottamusmiehistä oli apua yt-neuvottelujen aikana. Pää-luottamusmiehet istuivat neuvottelupöydässä ja luottamusmiehistä koottu taustaryhmä oli heidän tukenaan. Tätä kautta saimme esiin tekniikan alan erityispiirteet, Ahola muistelee. 

Yhdistys tiedotti aktiivisesti yt-neuvottelujen kulusta jäsenistölle, ja neuvottelujen päätyttyä irtisanotuille järjestettiin erillinen tilaisuus.

– Tilaisuudesta sai apua akuuttiin hätään. Kerroimme, mihin kannattaa mennä ja mistä saa apua. Lisäksi jokaisella oli mahdollisuus kysyä neuvoja kahden kesken lähes milloin tahansa, Ahola kertoo.

Henkilöstö aktivoitui Tampereella

Säästöjä rakenteista – tältä muotitermiltä on välttynyt harva yliopistolainen. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulun välistä yhteistyötä halutaan tiivistää – jopa yhdistymisiä on väläytelty. 

Esimerkiksi Tampereella ammattikorkeakoulu, teknillinen yliopisto ja yliopisto ovat selvittäneet reilun vuoden verran nykyiset korkeakoulut korvaavan uudenlaisen yliopiston rakentamista. Korkeakoulujen hallitukset päättivät toukokuussa, että Tampere3-työnimen saanutta yhteistyöprosessia jatketaan vararehtorityöryhmän raportin pohjalta. Uusi korkeakoulu aloittaa aikaisintaan 2019.

– Tutkijat suhtautuvat lähtökohtaisesti myönteisesti asiaan. He eivät ole riippuvaisia organisaatiosta vaan enemmänkin siitä, jatkuuko projektin rahoitus. Varauksellisimmin asiaan suhtautuu tukihenkilöstö, kuten laboratorioinsinöörit, arvioi TTY:n jukolainen luottamusmies ja Tampereen TEK-tutkijoiden hallituksen jäsen Matti Haavisto.

Selvitystyön kuluessa myös henkilöstö on pyrkinyt vaikuttamaan prosessin kulkuun. Marras-kuussa Tampereen TEK-tutkijat kutsuivat kolmen korkeakoulun hallitusten puheenjohtajat yhteiseen tilaisuuteen, jossa oli mahdollisuus esittää kysymyksiä tekkiläisestä näkökulmasta.  

– Myös kolmen korkeakoulun jukolaiset luottamusmiehet ovat pohtineet yhdistymistä yhdessä. Se on ollut enemmän tutustumista talojen tapoihin ja eri henkilöstöryhmien kantoihin, Haavisto kertoo.

Järvinen oli jäsenenä yhdessä valmisteluryhmässä.

– Ryhmät valittiin ihmisten osaamisalueiden mukaan, ei sen perusteella, mihin taustaryhmään he kuuluivat. Kun valmistelussa edetään syvemmälle, tulee huolehtia, että henkilöstö on enemmän mukana.

Rakenteiden mylläys on ollut tapetilla myös Oulun yliopistossa. Tiedekunnista häivytetään laitostaso ja painoalayksiköissä tehty tutkimus siirtyy tiedekuntiin.

– Vaikutamme aktiivisesti siihen, että ihmiset löytävät uudesta organisaatiosta oman paikkansa eikä tule ristiriitoja. Nyt henkilöstöä on kuunneltu aiempaa paremmin, Ahola vertaa.