Yliopistouudistuksen herättämät ajatukset kansiin

Maailma muuttuu, niin myös satoja vuosia vanha yliopistomaailma. Viimeisimmän yliopistouudistuksen aikana yliopistojen menneet ja tulevat haasteet sekä Aalto-yliopiston synty herättivät paljon keskustelua ja pohdintaa. Nämä ajatukset on nyt koottu ja painettu kirjaan ”Out of the Box”, jonka julkistustilaisuus pidettiin Aalto-yliopistolla 6.6.2018. Kirjassa eri alojen yliopistovaikuttajat käsittelevät itselleen tärkeitä teemoja lyhyehköissä puheenvuoroissa. 

Suuria muutoksia

Miten parannetaan yliopistojen uudistumiskykyä? Kuinka yliopistot voisivat hyödyntää teknologiaa tehokkaammin opetuksessa? Miten suomalaisissa yliopistoissa luodaan huippuosaajia sekä kotimaisille että kansainvälisille markkinoille? 

Tällaiset kysymykset pohjustivat vuoden 2010 yliopistouudistusta. 

Ratkaisu edellytti suuria muutoksia. 

Uudistuksen tavoitteena oli tehdä yliopistoista autonomisia, kansainvälisesti menestyviä yksiköitä, joissa luova energia ja innovaatiot pääsevät oikeuksiinsa. Tavoitteen saavuttaminen vaati monen asian muuttumista, ottaen huomioon, että yliopistot olivat aiemmin täysin valtion alaisia, toimivat tietyn ministeriön ohjauksessa niille vuosittain myönnetyn määrärahan puitteissa, eivätkä voineet hallita omaisuutta tai toimia työnantajana. Byrokraattisuus leimasi yliopistomaailmaa. Kaikki tämä rajoitti yliopistojen muuntautumiskykyä, minkä takia uudistusta ajaneet tahot poliitikoista elinkeinoelämän ammattilaisiin kokivat, etteivät yliopistot nykymuodossaan kykene vastaamaan kansainvälisen kilpailun tuomiin haasteisiin. Siihen kaivattiin suurempaa itsenäisyyttä, pidempää rahoitushorisonttia, työnantaja-asemaa ja uudenlaisia urapolkuja. 

Uudistuksen myötä yliopistot muuttuivat omiksi erillisiksi oikeushenkilöikseen. Samalla yliopistojen hallituspaikat avattiin ulkopuolisille henkilöille, kun ne aiemmin olivat pääosin opiskelijoiden, opettajien ja henkilökunnan hallussa. Nämä toimet takasivat yliopistoille itsemääräämisoikeuden ja irrottivat ne valtion alaisuudesta. Lisäksi niiden ajateltiin tuovan kaivattuja uusia tuulia päätöksentekoon ja samalla parantavan uudistumiskykyä. 

Uudistuksen radikaalein kohta oli kuitenkin Aalto-yliopiston perustaminen, jonka syntyprosessi on yksi kirjassa laajalti käsitellyistä teemoista. 

Innovaatioyliopisto 1.0

Työnimestä ”Innovaatioyliopisto 1.0” alkunsa saanut Aalto-yliopiston perustamisprojekti lähti tavoittelemaan niin sanotusti kuuta taivaalta, sillä rohkeutta piisasi vaikkei valmista mallia uuden yliopiston perustamiselle ollutkaan. 

Kirjan mukaan lähtökohtana kokonaan uuden yliopiston perustamiselle oli muun muassa huoli siitä, pystyvätkö nykyiset yliopistot tarjoamaan opiskelijoilleen riittävästi kilpailuetua kansainvälisille markkinoille, vai alettaisiinko koulutusta etsiä ulkomailta. 

Osa vierasti yliopistojen liittämistä näin vahvasti yritysmaailmaan – onhan yliopistojen lain mukainen tehtävä edistää vapaata tutkimusta ja sivistystä. Jotkin puheenvuorot kritisoivat asetelmaa, jossa yliopistojen tulisi ponnistella kansallisen kilpailukyvyn tai vientiteollisuuden edistämiseksi. 

Professori Yrjö Sotamaa, yksi kirjan toimittajista, pitää tällaista vastakkainasettelua ongelmallisena. 

- Silloin kilpailukyky nähdään kauhean kapeasti ja väärin, koska kilpailukyvyssä on aina kyse edelläkävijyydestä, että joku on keksinyt jonkun asian, ja kyennyt kehittämään sitä ennen kuin joku muu. 

- Kyllä senkaltaisen uudistumiskyvyn moottorina ovat yliopistot ja ne nuoret ihmiset, joilla on täysin poikkeavia ajatuksia. Yritykset tekee sitä, mikä käy markkinoille kaupaksi, Sotamaa pohjustaa. 

Kirjan johdannossa yliopistojen tehtävää kuvaillaankin kolmijakoiseksi: edistää sivistystä ja ymmärrystä maailmasta, kouluttaa korkeatasoisia asiantuntijoita ja innostaa nuoria ideoimaan yhteiskuntaa hyödyttäviä keksintöjä. Korkea sivistystaso nähdään koko kansakunnan etuna, eikä vain yritysmaailman. 

Aalto-yliopisto luotiin yhdistämällä kolme olemassa olevaa korkeakoulua (Helsingin kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu). Opiskelijoiden valinnanvapaus, laaja-alainen osaaminen ja kansainvälisyys olivat tämän monialaisen yliopiston kärkiteemoja. Kilpailuetua lähdettiin rakentamaan murtamalla raja-aitoja alojen väliltä sekä panostamalla korkeatasoiseen opetukseen ja tutkimukseen. Myös innovointia haluttiin korostaa, ja Aalto-yliopistolle onkin esimerkiksi perustettu täysin opiskelijoiden kehittelemä Startup Sauna. 

Uudistuksen jälkeinen aika

Jotkin puheenvuorot kirjassa käsittelevät uudistumisen toteutusta ja onnistumista. Nämä olivat keskeisiä puheenaiheita myös julkistustilaisuudessa. 

Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä korosti sitä, ettei uudistuksella pyritty tiukentamaan ohjeita tai mikromanageeraamaan, vaan luomaan edellytyksiä vastata tulevaisuuden haasteisiin. Kyseessä oli valtava prosessi. 

Sotamaan mukaan prosessi oli jopa maailman mittakaavassa ennennäkemätön.

- En tiedä, että missään muualla maailmassa olisi tehty niin radikaalia yliopistomuutosta. Ja se tehtiin vielä todella lyhyessä ajassa, kun vertaa vaikka sote-uudistukseen. 

Yliopistouudistus on hyvä esimerkki siitä, että Suomessa voidaan tehdä suuria tulevaisuusorientoituneita muutoksia.

- Hyvä esimerkki siitä, että Suomessa voidaan tehdä suuria tulevaisuusorientoituneita muutoksia. 

Prosessin massiivisuudesta huolimatta käytännön muutokset ovat jääneet maltillisemmiksi. 

- Jos katsotaan yliopistojärjestelmää ylipäänsä Suomessa, mitään järisyttävää ei ole Aaltoa lukuun ottamatta saatu aikaan. Kokonaan uudentyyppistä yliopisto-olion rakentamista ei ole kauhean paljoa ollut, Sotamaa toteaa. 

Autonomian saavuttaneiden yliopistojen talous oli joidenkin tahojen huolenaiheena, mutta uudistuksen jälkeen sekä vakavaraisuus- että maksukykyisyystavoitteet ovat täyttyneet kaikkien yliopistojen osalta. 

Vaikka uudistuksen koettiinkin luovan edellytykset yliopistojen uudistumiselle, kaikkia mahdollisuuksia ei ole osattu hyödyntää. Huoli siitä, onko tulevaisuuden haasteita ymmärretty tai onko niihin osattu reagoida, ei ole täysin hälvennyt. 

Uuden vapauden omaksuminen ei ole ollut yliopistoillekaan helppoa.

- Kun tultiin tähän uuteen maailmaan, missä yliopistoilla oli autonomia, oli haasteellista ottaa ne vapaudet käyttöön, vaikka olikin paljon mahdollisuuksia mennä eteenpäin, Niemelä pohtii. 

Toisaalta uudistukseen liittyi myös epärealistisia odotuksia, esimerkiksi byrokratian vähenemisen suhteen. Laajoina organisaatioina yliopistot vaativat kuitenkin tietyn määrän byrokratiaa, mitä edes uudistus ei pysty poistamaan. 

Sekä Sotamaa että Niemelä uskovat kuitenkin, että ajan myötä uudistuksen luomat mahdollisuudet kantavat hedelmää.

Aalto-yliopisto onnistui

Aalto-yliopisto on aivan omanlaisensa menestystarina. Vastikään Brysselissä vieraillut Niemelä kertoi, ettei Aaltoa juuri tarvinnut esitellä. 

- Konseptia pidetään Euroopassa poikkeuksellisen edistyksellisenä, ja malliesimerkkinä siitä, miten yliopistokenttää voidaan uudistaa. On ollut Suomen etu, että on ollut tällaista näkemystä käytössä.

Yliopistofuusioita tutkivaa kirjallisuutta etsinyt professori Eero Kasanenkin totesi, että yliopistojen yhdentymiset ovat kovin harvinaisia, sillä ne ovat vaikeita toteuttaa ja niillä on tapana epäonnistua. Tässä valossa Aallon perustaminen kuulostaa entistä suuremmalta saavutukselta. 

Muotoilun, tekniikan ja kaupan alan yhdistelmä on ainutlaatuinen, ja luo uudenlaisia mahdollisuuksia esimerkiksi tuotekehitykseen. 

- Juuri se, että nämä alat ovat yhdessä on monella tapaa kiinnostava ja uusia ratkaisuja tuova kokonaisuus, vahvistaa Niemelä. 

Uusia haasteita tulevaisuudessa

Vaikka moniin haasteisiin on jo vastattu, lisää siintää horisontissa. 

- Yliopistomaailmakin on nyt muuttunut. Digitalisaatio, tekoäly, robotisaatio ja muut tuovat ison muutoksen koulutukseen ja työelämään, kuvailee Niemelä.

Kun yliopistot ennen keskittyivät parikymppisten nuorten koulutukseen, opiskelijoiden kenttä on viime vuosina laajentunut huomattavasti. Ihmiset opiskelevat pitkin elämäänsä, jolloin erilaiset elämäntilanteet ja oppimistyylit näkyvät myös yliopistolla. 

Toisaalta yliopistojen monopoli tietoon on menetetty, jolloin on olennaista miettiä uudestaan yliopistokoulutuksen merkitystä. Niemelän mukaan esimerkiksi mahdollisuus kokeilla uusia asioita on yliopistojen valttikortti. Sotamaa vihjaa, että kun helpot ongelmat on jo ratkaistu, nuoret hakeutuvat yliopistoon ratkaistakseen jäljelle jääneet vaikeat ongelmat ja kehittyäkseen. 

- Tulevaisuudessa yliopistojen, yhteiskunnan ja yritysten pitäisi tehdä paljon läheisempää yhteistyötä. Tieto ja ideat virtaisivat puolin ja toisin, Sotamaa lopettaa.

TEK tiiviisti mukana yliopistomaailman menossa

Yliopistoyhteistyö on olennainen osa myös TEKin toimintaa. TEK oli vahvana vaikuttajana mukana niin yliopistouudistuksessa kuin Aalto-yliopiston perustamisessakin. 

TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokinen on yksi Out of the Boxin toimittajista. Lisäksi TEK on toinen kirjan kustantajista. 

- Yliopistojen uudistuminen on erittäin tärkeää ja siinä halutaan olla mukana, linjaa Jari Jokinen. 

Tällä hetkellä TEK toimii Tampere3:n taustajoukoissa. Se on järjestyksessään neljäs yliopisto, jota TEK on perustamassa.

Koulutuspohjaisena järjestönä TEK haluaakin satsata koulutukseen ja tutkimukseen. 

- Vaikuttamalla tulevien jäsenten koulutukseen vaikutetaan samalla heidän työmarkkina-asemaansa ja työuralla menestymiseen.