Yliopistoyhdistykset tuovat tutkijoiden äänen kuuluviin
Yliopistoyhdistykset ajavat noin 3 000 tekkiläisen etua yliopistoissa. Toukokuun alussa yhdistysaktiivit kokoontuivat Otaniemeen.
TEKillä on paikallisyhdistys seitsemässä tekniikan alan yliopistossa ja yksi valtakunnallinen yhdistys. Yliopistoyhdistykset ajavat yliopistoissa työskentelevien tekkiläisten etua esimerkiksi paikallisissa neuvotteluissa ja palkkausasioissa.
Aalto-yliopistolla toimiva Otaniemen TEK-tutkijat (OTTI) täytti toukokuun alussa kymmenen vuotta.
– Yhdistyksen avulla pääsemme vaikuttamaan asioihin, sillä olemme saaneet tätä kautta oman luottamusmiehen. Olemme päässeet mukaan yliopiston hallintoon ja erilaisiin toimikuntiin. Aiemmin oli vain valtava määrä tutkijoita, mutta kukaan ei kysynyt meidän mielipidettä, kertoo OTTIn puheenjohtaja Petri Kärhä.
Yliopistoissa työskentelee noin 3 000 tekkiläistä, joista Aalto-yliopistossa tuhat.
Paikallisyhdistykset seuraavat aktiivisesti, mitä yliopistoilla tapahtuu. Esimerkiksi OTTI järjestää jäsentilaisuuksia vuosikokoustensa yhteydessä sekä tiedottaa ajankohtaisista asioista.
– Kun esimerkiksi Aallossa valmisteltiin urajärjestelmiä, pyysimme henkilöstöpäällikön meidän tilaisuuteemme ja hän vastasi ainoastaan meidän esittämiin kysymyksiin, Kärhä muistelee.
– Yhdistysten kautta jäsenten on mahdollista saada oma äänensä kuuluviin. Kysymme aina jäsenistöltä, mitä asioita työehtosopimusneuvotteluissa pitäisi edistää. Niihin olemme saaneet hyvin vastauksia, Kärhä jatkaa.
Toimintakenttä muuttuu
Yliopistoyhdistysten aktiivit kokoontuivat toukokuun alussa Otaniemeen pohtimaan edunvalvonnan kehittämistä. Rehtori Tuula Teeri kertoi osallistujille Aalto-yliopiston strategiasta ja yliopistojen muuttuneesta toimintakentästä.
Teeren mukaan Aalto-yliopiston pitää panostaa erityisesti vahvuuksiinsa, sillä sen tulee pärjätä puolet pienemmillä resursseilla kuin ulkomaiset vertailukohteet. Tavoitteena on olla tulevaisuudessa maailman luokan yliopisto.
– Teollisuus muuttuu niin kovaa vauhtia, että aina emme edes tiedä, minkälaisten yritysten palvelukseen koulutamme osaajia. Pyrimme laventamaan opintopohjaa, jotta opiskelijoilla on valmiuksia vastata tuleviin haasteisiin.
Erityisesti kandiohjelmien työelämävalmiudet ja yliopistojen kansainvälistyminen herättivät runsasta keskustelua.
– Uusista professoreista kolmannes tulee jo Suomen rajojen ulkopuolelta, Teeri kertoi.
| Liity omaan yliopistoyhdistykseesi |
|---|
|
Johanna Ahopelto (oik.) tutkii parhaillaan yhdistystoimintaa Koneen Säätiön apurahalla. Ahopellon mukaan riippumatta yhdistyksen luonteesta ihmiset haluavat me-henkeä. Yhdistystoimintaa pitää kuitenkin kehittää jatkuvasti. Yhdistyksen pitää näkyä yhä enemmän myös esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, Ahopelto korostaa.