Monesta suunnasta touhotetaan nyt, että ammattijärjestöt eivät ymmärrä yrittäjän arkea, nykymaailman realiteetit ovat hukassa eikä olla tarpeeksi uudistuttukaan muuttuvan työelämän mukana.
Monesti tämä keskustelu tuntuu vieraalta ja jotenkin menneisyyden henkäykseltä. Niin eri maailmassa toimimme päivittäin ruohonjuuritasolla. Viimeksi tähän tunteeseen törmäsi, kun TEK ja Ekonomit järjestivät yhdessä ajatuspaja Demos Helsingin kanssa työpajan kasvuyrittäjyydestä.
Yhteen oli kutsuttu joukko hyvin erilaisessa vaiheessa olevia yrittäjiä ja tarkoituksena oli keskustella kasvuyrittäjyyden haasteista ja mahdollisista vaikuttamisen paikoista. Eli kasassa oli niitä paljon puhuttuja pienyrittäjiä.
EI, IRTISANOMISPYKÄLISTÄ EMME PUHUNEET
Mitä työpajassa sitten nousi esiin? Reipasta ja rohkeaa puhetta ainakin – kuten hyvässä seurassa pitääkin. Mutta kyllä runsaasta keskustelusta nousi muutama selkeä kokonaisuus ylitse muiden – osittain monia meille jo tuttuja vaikuttamisteemoja.
Esimerkiksi koulutusjärjestelmää haluttiin uudistaa enemmän yrittäjyyttä tukevaksi. Yrittäjyystaidot pitäisi saada peruskoulussa ja korkeakoulussa sitten valmiudet vastata globaaleihin haasteisiin yrittäjyyden avulla.
Sosiaaliturvaa ja yhteiskunnan rakenteita taas haluttiin yksinkertaistaa. Palkansaaja- ja yrittäjätuloja pitäisi katsoa samanarvoisina ja yritystukia tulisi jakaa järkevämmin.
Englannin kielen tärkeyttä palvelukielenä myös korostettiin. Se helpottaisi muun muassa ulkomaisten osaajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan.
VASTAKKAINASETTELUJEN AIKA VOISI OLLA JO OHI
Ryhmät myös saivat määritellä tärkeimmät muutokset, jotka haluavat nähdä vuoteen 2025 mennessä. Mielenkiintoista on, että visiot eivät ole lainkaan ristiriidassa sen yhteiskunnan ja työelämän kehittämisen kanssa, jota jo teemme.
Ensinnäkin toivottiin, että Suomeen olisi saapunut paljon ulkomaalaisia osaajia ja sijoituksia. Ja että kasvuyritykset tähtäävät kansainvälisille markkinoille.
Tämä on erittäin tärkeä pointti – luovathan investoinnit niitä paljon kaivattuja työpaikkoja. Maahanmuuton helpottamisen lisäksi on tärkeää myös huolehtia siitä, että täällä jo opiskelleet ulkomaalaiset työllistyvät. Miksi samat ihmiset, jotka kelpaavat suomalaisiin yliopistoihin ja suorittavat tutkintonsa, eivät kelpaakaan suomalaiseen työelämään?
Toiseksi haluttiin varmistaa, että Suomessa on globaaleihin vaatimuksiin ja tarpeisiin vastaavaa osaamista, jonka synnyttämistä koko järjestelmä tukee.
Vain tämän avulla Suomella on mahdollisuuksia pärjätä globaalissa kilpailussa. Koulutuksen kehittäminen onkin ollut meidän reikäleipää jo kymmenien vuosien ajan. Esimerkiksi TEK on ollut perustamassa neljää yliopistoa. Ja tänä vuonna olemme olleet Ekonomien kanssa luomassa uudenlaista osaamistilimallia, joka helpottaisi jatkuvan oppimisen kustannusten jakamista tasaisemmin työntekijöiden, työnantajien ja valtion kesken.
YLI SATA YRITTÄJÄTAPAHTUMAA JO PLAKKARISSA
Ai teillä on palveluja yrittäjillekin? No kyllä on – ja paljonkin. Tämä on aika tuttu kysymys edelleen.
Laskimme, että noin kahdeksan vuoden aikana olemme järjestäneet yhdessä tai erikseen ainakin reilusti yli sata tapahtumaa ja koulutusta yrittäjille. Esimerkiksi kesän myyntikoulutuksessamme yli puolituhatta jäsentämme kehitti omia markkinointi- ja myyntitaitojaan somessa.
Alkusysäys yrittäjien edunvalvonnalle ja palvelemiselle otettiin rakennemuutoksen seurauksena tämän vuosikymmenen alussa.
Varmaa on, että tällä polulla haluamme kehittyä entisestään.
KIRJOITTAJAT:
- TEKin yrittäjyysasioista vastaava asiamies Martti Kivioja
- Ekonomien työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikan asiamies Ted Apter
