MONIA REITTEJÄ YRITTÄJÄKSI
Uusi-Pietilä pitää muutosta yhteiskunnan dynaamisuuden kannalta erittäin hyvänä. Uusi-Pietilän oma yrittäjätaival alkoi aikanaan silloisen työnantaja TEKin avulla. Kun häntä pyydettiin teknologiayrityksen toimitusjohtajaksi, yritys ei vielä siinä vaiheessa olisi kantanut täysipäivästä toimitusjohtajaa. TEK tuli ennakkoluulottomasti vastaan ja suostui siihen, että Uusi-Pietilä hoiti toimitusjohtajan ja TEKin asiamiehen tehtäviä samanaikaisesti ja osa-aikaisesti.
Osa-aikainen tai sivutoiminen yrittäjyys on yleistä. TEKin jäsenistäkin 5–6 prosenttia toimii sivutoimisena yrittäjänä. Sivutoimisuus on hyvä tapa testata ideansa toimivuutta, mutta tie yrittäjäksi voi olla myös toinen.
Omaa ideaa voi viedä eteenpäin yksin tai kaveriporukalla perustetussa yrityksessä, sukupolvenvaihdoksen seurauksena voi jatkaa perheyritystä tai sitten voi ostaa jo toiminnassa olevan yrityksen, jolla on tuote ja asiakkaat valmiina. Myös harrastus voi laajentua päätoimiseksi työksi.
Päätyypä yrittäjäksi mitä reittiä tahansa, tärkeintä on, että saa tehdä omasta mielestään fiksuja asioita ja asioita paremmin.
Suomessa sanotaan usein yrittäjille, että pitää fokusoitua. Myös julkiset rahoitusorganisaatiot pyrkivät valikoimaan jo heti alkuvaiheessa menestyjät ja ei-menestyjät. Totta on, että on keskityttävä, mutta ensin pitää tietää, mihin fokusoitua.
– Alkavan yrittäjän pitäisi ampua laajasti ja kuunnella, mikä kolahtaa. Sen jälkeen voi supistaa, Uusi-Pietilä sanoo.
Tarvitaan siis laaja ”aluskasvillisuus”, josta tähdet seuloutuvat. Liian aikainen rahoituksen ja muun resursoinnin evääminen on verrattavissa siihen, jos jo alakoulussa katsottaisiin, kenestä tehdään nobelisti – ja muut jätettäisiin kouluttamatta.
HYVÄ PAHA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA
Pääosa rahoittajista pitää liiketoimintasuunnitelmaa ehtona rahoitukselle. Se on myös starttirahan saamisen edellytys. Uusi-Pietilä myöntää liiketoimintasuunnitelman edut, muttei pidä sitä pelkästään hyvänä.
– Pääomasijoitusyhtiöitten suurin vika on se, että ne luottavat liikaa papereihin. Pitäisi luottaa enemmän intuitioihin, Uusi-Pietilä sanoo.
– Liiketoimintasuunnitelma on toki tärkeä, mutta tiimi on tärkeämpi. Suunnitelmaa ja sen lopputulosta oleellisempi on prosessi ja se, että ymmärretään mikä on se markkina, johon yritys on menossa. Liiketoimintasuunnitelman lisäarvo onkin juuri se prosessi, jolla se työstetään jo pelkästään markkinatuntemuksen lisäämisen näkökulmasta. Tuote- ja palvelupainotuksesta asiakasarvon suuntaan.
– Yrittäminen ja liiketoiminnan rakentaminen ovat kiinteää vuoropuhelua markkinoiden kanssa. Harvoin ensimmäinen arvaus liiketoimintamallista osuu oikeaan. Osaava tiimi pystyy omaksumaan markkinaimpulssit ja reagoimaan niihin, Uusi-Pietilä lisää.
YRITTÄJÄN VAPAA-AIKA – ONKO SITÄ?
Monesti sanotaan, että yrittäjällä ei ole vapaa-aikaa. Pikemminkin voisi sanoa, että vapaa-aikaa ei ole erikseen. Jos viikonlopun lehdessä on asiakas-caseen liittyvä juttu, yrittäjä lukee sen yrittäjän näkökulmasta.
Ihmiset lukevat myös sähköposteja eri tavalla. Voi olla jopa helpottavaa katsoa lomallakin vähän viestejä. Uusi-Pietilä kokee, että loman jälkeen on helpompi mennä takaisin töihin, kun ei ole yllätyksiä odottamassa vaan on vähän jyvällä siitä, mikä odottaa.
Yrittäjän pitää elää epävarmuudessa. Palkkatyöhön nähden etuna on kuitenkin se, että voi itse rakentaa omaa juttuaan ilman, että kukaan sanoo, mitä pitää tehdä ja miten. Yrittäjänä voi päättää myös omasta kalenteristaan. Se on monille iso arvo.
YRITTÄJÄN OMINAISUUKSIA
Yrittäjyys on asenne, ajattelu- ja toimintatapa. Tehdään se, mikä luvataan ja ollaan oma-aloitteisia ja vastuuntuntoisia. Yrittäjäasenteella varustettu katsoo asioita luovasti, innokkaasti ja intohimolla haluten saada asioita aikaiseksi. Nämä ovat arvokkaita ominaisuuksia, joita eittämättä arvostetaan kaikissa työtehtävissä.
– Jos työpaikkasi ei tätä salli, kannattaa hypätä pois. Perusta oma yritys, jonka kautta voit tehdä sitä mitä haluat, Uusi-Pietilä sanoo.
Jos ei ole varma, onko itsellä yrittäjäominaisuuksia, kannattaa mennä mukaan esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestöön. Niissä toimitaan pitkälti yrittäjämäisesti. Myös harrastustoiminta tuo mukanaan verkostoja ja avartaa ajatusmaailmaa.
Uusi-Pietilä kannustaa yritystoimintaa harkitsevia ryhtymään toimeen.
– On todella palkitsevaa kun huomaa, että on saanut aikaiseksi jotain. On oltava valmis siihen, että välillä tulee turpaan, mutta siitä pitää oppia. Huonot asiat kasautuvat, mutta niin kasautuvat hyvätkin!
