Työ- ja elinkeinoministeriön tänään 3. lokakuuta julkistama ehdotus ensimmäiseksi kansalliseksi yrittäjyysstrategiaksi on kiinnostava ja reipas keskustelunavaus.
Selvityshenkilöiden Jussi Järventauksen ja Henrietta Kekäläisen laatima selvitys on varsin kunnianhimoinen ja monet ehdotukset vaativat vielä jatkojalostamista.
Mutta mahtuu 45 ehdotukseen myös monia tekkiläisenkin yrittäjän kannalta kauan kaivattuja uudistusehdotuksia. Yrittäjyyden vahvistamiseen tähtäävät ehdotukset eivät ole tärkeitä vain yrittäjille, vaan myös koko yhteiskunnalle.
1. PLUSSA: PALKANSAAJAN JA YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVAN TYÖSSÄOLOEHDOT YHTENÄISTETÄÄN
TEKin jäsenistä noin kuusi prosenttia työskentelee yrittäjänä, joista valtaosa sivutoimisesti oman työnsä ohessa. Työn monimuotoistuminen ja esimerkiksi työskentely samanaikaisesti eri rooleissa on tunnistettu myös selvityksessä.
Sosiaaliturvan kannalta tilanne saattaa olla ongelmallinen, sillä yrittäjän ja palkansaajan turvaverkko eroaa toisistaan. Nyt eri lait määrittelevät yrittäjyyden eri tavoilla.
On hyvä, että myös selvitysmiehet ovat kiinnittäneet huomiota tähän ongelmakenttään. He pitävät yhdenvertaisuuden kannalta suurimpana haasteena työttömyysturvaa, ja siihen myös esitetään parannuksia.
Selvityshenkilöt ehdottavat, että yrittäjän ja palkansaajan työssäoloehdot yhdistetään siten, että molemmat työnteon tavat täyttävät yhtäläisesti ja yhdessä työttömyysturvan työssäoloehdon. Työssäoloehto perustuisi vakuutettuun työtuloon ja työskentelyn kestoon, ei viikkotyöaikaan.
2. PLUSSA: VEROTUS SELKIYTYISI JA KANNUSTAISI KASVAMAAN
Positiivista on myös, että selvitysmiehet ehdottavat parannuksia yritysten verotuksen kohtuullisuuteen.
Ehdotukset kohtuullistaisivat aloittavien ja osaamisintensiivisten yhtiöiden verotusta. Tällä on etenkin merkitystä, kun mietitään yrityksen kasvattamista.
3. PLUSSA: YRITTÄJYYS = MAHDOLLISUUS
Viime vuosien aikana olen ollut erityisen iloinen siitä, että asenne yrittäjyyttä kohtaan on muuttunut huomattavasti. Erityisesti opiskelijoita yrittäjyys kiinnostaa aiempaa huomattavasti enemmän. Esimerkiksi Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulusta vuonna 2017 valmistuneista joka kymmenes oli yrittäjä.
Tekniikan alan yliopistoissa keskeinen merkitys on ollut opiskelijoiden omilla yrittäjyysyhteisöillä, monenlaisilla tapahtumilla ja myös sillä, että yrittäjyys on otettu näkyvämmin huomioon opinnoissa.
Yrittäjyysstrategialuonnoksessa tätä haluttaisiin syventää entisestään. Selvitysmiehet ehdottavat koulutuspoliittisen strategian laatimista ja yrittäjyyden aseman vahvistamista opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa.
