Korona iski suomalaisiin yrityksiin monin eri tavoin. Kriisin aikana on tehty ratkaisuja myös yritystoiminnan turvaamiseksi muun muassa työttömyysturvamuutoksin ja erilaisin tuin. Tuille on ollut ja tulee jatkossakin olemaan selvä tarve, mutta perusteet niiden myöntämiselle tarvitsevat parannuksia.
Esimerkiksi Valtionkonttorin kustannustuen saaminen oli vaikeaa, jopa mahdotonta erityisesti TEKin jäseniäkin paljon työllistäville projektitoimintaa harjoittaville yrityksille, kun projektit ovat pitkiä, mutta vertailu- ja tukikaudet rajoittuivat vain tietylle ajalle. Sama pätee myös muihin kausiluonteista työtä tekeviin yrityksiin esimerkiksi matkailualalla.
Kun koronatilanne näyttää jatkuvan ja tukia tarvitaan jatkossakin, on tukia ja niiden myöntämisperusteita kehitettävä niin, että niistä pääsevät osallisiksi kaikki apua tarvitsevat eikä osaa toimialoista rajata pois.
KOTITALOUSVÄHENNYKSEN KOROTTAMINEN OLISI EDISTÄNYT TYÖLLISYYTTÄ
Budjettiriihelle asetettiin odotuksia muun muassa työllisyyden edistämiseksi. Päätetyillä toimilla lähinnä siirrettiin tavoitteet seuraaville hallituskausille sen sijaan, että olisi tehty nopeammin vaikuttavia päätöksiä. Ansiotuloverojen keventämisellä olisi lisätty ostovoimaa ja kotitalousvähennyksen korottaminen nyt päätetyn alentamisen sijaan olisi edistänyt työllisyyttä ja etenkin pienyrittäjyyttä.
TKI-PANOSTUKSIA OLISI TARVITTU KILPAILUKYVYN KASVATTAMISEKSI
Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeät TKI-panostukset jäivät tekemättä. Suuntaamalla julkisia TKI-investointeja niin, että ne houkuttavat myös yksityisiä investointeja saadaan käytetystä summasta mahdollisimman suurin hyöty irti. Suomi menestyy, kun yritykset uskaltavat ja haluavat tehdä TKI-investointeja Suomessa ja lisätä sitä kautta työpaikkoja sekä kasvattaa kansantaloutta ja hyvinvointia. Tämä parantaa paitsi yritysten, myös koko yhteiskunnan kilpailukykyä. Tähän kysymykseen otti kantaa myös TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokinen.
