YTN: Uutta työtä ei synny työaikaa lisäämällä

Porokari korostaa, että uusia työpaikkoja ei synny työaikaa pidentämällä.

– Hallituksen mielenkiinto tuntuu olevan vain työttömyyden hoidon kustannusten vähentämisessä, kun kaikki energia pitäisi suunnata työllisten määrän kasvattamiseen. Ja se ei tapahdu työaikaa pidentämällä, vaan sitä lyhentämällä, Porokari sanoo.

Hänen mukaansa hallituksen ajama työajan pidentäminen on tavoitteena erikoinen tilanteessa, jossa työttömyys on jo nyt kymmenen prosentin luokkaa.

– On turha kuvitella, että esimerkiksi sadan työtunnin lisääminen tuo maahan yhtään uutta työpaikkaa. Päinvastoin, entistä pidempi työaika tietää vain lisää yt-neuvotteluja, lomautuksia ja irtisanomisia.

Työajan lyhentäminen lisäisi työpaikkoja

Porokari lähestyisi työllisyysasteen nostamisesta kokonaan toisesta näkökulmasta, lyhentäisi viikoittaista työaikaa.

YTN:n tutkimusten mukaan ylemmät toimihenkilöt tekevät jo nyt yli 40 tunnin työviikkoa. Työtä on siis jo nyt enemmän kuin 37,5 tunnin työviikkona ehtii tekemään – ja ylimääräiset noin kolme tuntia tehdään usein korvauksetta.

– Entä jos nipistäisimme heiltä työpäivästä puoli tuntia pois. Veikkaan, että lyhentynyt työaika yhdistettynä jo nyt tehtävään korvauksettomaan ylityöhön johtaisi siihen, että monessa yrityksessä olisi pakko palkata lisää väkeä todelliseen tarpeeseen, Porokari sanoo.

Porokarin mukaan työajan lyhentämisellä on paljon etuja. Kun työ jakaantuu tasaisemmin, työnhyvinvointi ja tuottavuus kasvavat, todennäköisesti myös sairauspoissaolot vähenevät ja työntekijä jaksaa työelämässä pidempään.

– Työllisten määrän kasvattaminen työtä uudelleen jakamalla vähentää oikeudenmukaisella tavalla työttömyysturvamenoja, kun työtä on useammalle. Samalla myös paineet työttömyysvakuutusmaksun korottamiseen vähenee, kun maksajia on aikaisempaa enemmän, Porokari toteaa.