120-vuotias TEK katsoo tulevaan

TEK 120 -juhlavuoden seminaaria vietettiin 17.11. Otaniemessä, kampuksella jossa kolme T:tä: taide, tekniikka ja talous, kohtaavat. Aalto-yliopiston provosti Ilkka Niemelä totesi juhlapuheessaan, että Otaniemestä rakennetaan Euroopan parasta innovaatioekosysteemiä.

– Koulutamme muutoksen tekijöitä globalisoituvaan maailmaan ja hyödynnämme monialaisuuttamme, Niemelä totesi.

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Milja Asikainen muistutti omassa puheessaan, että pelkästään tutkinnot eivät ole relevantti tapa osoittaa osaamistaan. Nopeasti muuttuvat teknologiat ja automatisaatio tulevat Asikaisen mukaan vaikuttamaan etenkin diplomi-insinöörien töihin.

– Se, miten työtä tehdään ja miten siitä sovitaan, tulee muuttumaan. Työelämä vaatii entistä enemmän elinikäistä oppimista. Tässä ammattiliitot, ja TEK etunenässä, voisivat toimia suunnannäyttäjinä, Asikainen sanoi.

Hän haastoi TEKiä uudistumaan ja olemaan kunnianhimoinen ajattelija, joka ajaa jäsentensä lisäksi koko Suomen asioita.

Myös TEKin hallituksen puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström painotti puheessaan osaamisen merkitystä.

– Osaaminen on Suomen kilpailuvaltti ja siitä on pidettävä kiinni. Osaamistasoa ei saa päästää notkahtamaan, hän sanoi.

Matikainen-Kallström totesi, että osaaminen ei synny tyhjiössä. Hän kiitti Suomen hallitusta siitä, että se päätti tuoreen nobelistin ja kahden muun talousviisaan ehdotuksesta alkaa valmistella yliopistojen lisäresursointia.

– Vaikka luvattu resurssilisäys ei katakaan aiemmin päätettyjä leikkauksia, se lisää yliopistojen toimintakykyä pitkällä aikavälillä.

Kaj Hedvall, Tekniska Föreningen i Finland (TFiF) hallituksen puheenjohtaja, kehotti pitämään kiinni suomen- ja ruotsinkielisestä tutkimuksesta ja opetuksesta jatkossakin.

– Eihän rallienglanti voi olla ainoa sivistyksen kieli, hän lohkaisi.

Grahn-Laasonen kannusti innostumaan malu-aineista

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen toi juhlaseminaariin valtiovallan tervehdyksen. Elinikäinen oppiminen ja kriittinen suhtautuminen informaatiotulvan uutisiin olivat hänenkin puheensa keskiössä.

– Internetin myötä tarjolla on faktoja ja väitettyjä faktoja. On tärkeää osata erottaa oleellinen ja oikea tieto, ja muodostaa kokonaisuuksia, hän sanoi.

Grahn-Laasosen mukaan teknologian kehitys on tuonut vapauksia muun muassa rutiineista sekä aika- ja paikkasidonnaisuudesta, mutta toisaalta myös haavoittuvuutta.

– Yhteiskuntamme risti ovat kyberhyökkäykset, koska olemme niin riippuvaisia tietoverkkojen toimivuudesta. Teknologian merkitys kasvaa ja huippuluokan ammattilaisia, jotka varmistavat turvallisuutemme ja järjestelmien toimivuuden, tarvitaan entistä enemmän.

Lopuksi ministeri toi esiin peruskoululaisten vähentyneen kiinnostuksen matemaattis-luonnontieteellisiä aineita kohtaan.

– Tarvitsemme kouluihin toimintatapoja, jotka innostavat malu-aineiden pariin. Nuorille on luotava luottamus siihen, että oma osaaminen kantaa työelämässä taustasta ja sukupuolesta riippumatta.

Teollisen internetin kampus yhdistää tieteen ja teollisuuden

Aalto-yliopiston professori Martti Mäntylä kertoi juhlaesitelmässään Aalto-yliopiston teollisen internetin kampuksesta (Aalto University Industrial Internet Campus, AIIC). Kampuksen tarkoituksena on tuoda fyysisestikin samaan paikkaan teollisen internetin osaaminen.

Mäntylän mukaan teollinen internet on seuraava teollisuuden vallankumous, sillä yritysten saama rahavirta ei enää muodostu tuotteesta itsestään saatavasta hinnasta vaan yhä enemmän tuotteeseen liitetyn älyn – ohjelmistojen ja niiden päivityksen kautta. Tuote kerää tulevaisuudessa myös tietoa käyttäjästään ja on linkitettynä muihin internetin kautta saataviin tietoihin ja palveluihin

– Kysymys on siitä, onko meillä kyvykkyyttä hyödyntää saatavaa tietoa ja osaammeko me itse tehdä teollisen internetin palveluita. Keskinäisriippuvuuksien ymmärtämiseen tarvitaan monitieteellistä yhteistyötä.

AIIC:n tavoitteena onkin mahdollistaa monitieteellisen tutkimus, koulutus ja innovointi yhdessä eri tieteenalojen ja teollisuuspartnereiden kanssa.

Nuoria osaajia ja konkareita

TEKin juhlaseminaarissa jaettiin myös tunnustukset vuoden parhaille opinnäytetöille. TEK ja TFiF palkitsivat vuoden parhaana väitöskirjan tekijänä Suvi Santalan. Diplomityöpalkinto jaettiin Ida Korpivaaran ja Anssi Rantasalon kesken. Matemaattis-luonnontieteellisten alojen Akateemiset MALin palkinto vuoden parhaasta pro gradu -tutkielmasta meni Peter Hedmanille. Lue palkituista lisää. 

Seminaarissa kutsuttiin TEKin kunniajäseneksi vuorineuvos, tekniikan kunniatohtori Jaakko Ihamuotila. Hän oli matkoilla, mutta kiitti TEKiä videotervehdyksellä järjestön monipuolisesta työstä tekniikan alan edistämiseksi Suomessa. Ihamuotila on myös yksi 120 osaajasta, jotka TEKillä on ilo esitellä juhlavuotensa kunniaksi. 

KAUTE-säätiö myönsi seminaarissa Martti Tiurin 6 000 euron muistoapurahan Kimmo Rasilaiselle, joka on langattomassa tiedonsiirrossa käytettävän antennitekniikan tutkija. Radiotekniikka oli myös edesmenneen professori Tiurin oma tieteenala.

Seminaarin päätteeksi TEK lahjoitti 380 000 euroa Aalto-yliopistolle. Myös TEKin ruotsinkielinen sisarjärjestö TFiF teki lahjoituksen Aalto-yliopistolle, 34 000 euroa; järjestöiltä yhteensä siis 414 000 euroa. Lahjoitukset ovat TEKin tapa osoittaa mieltään yliopistojen resurssileikkauksia vastaan. TEK on lahjoittanut juhlavuotensa aikana yhteensä miljoona euroa suomalaisille yliopistoille.