Akava: Hallitus ei arvosta koulutusta eikä koulutettuja

Lisäleikkaukset ja veronkorotukset voivat pahentaa talouden ahdinkoa, Akava korostaa. Akavan mielestä talouspolitiikan painopisteen on oltava rakenteellisissa uudistuksissa, joilla tasapainotetaan julkisen talouden rahoitusta.

– Hallitus petti lupauksensa, että kenenkään palkkaverotus ei kiristy. Koulutettujen asiantuntijoiden odotetaan sekä heikentävän työehtojaan että maksavan yhä suuremman osuuden veroista – riippumatta siitä, että laajan keskiluokan verorasitus on jo nyt 6–7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin esimerkiksi Ruotsissa. Hallitus rankaisee niitä, jotka ovat avainasemassa siinä, että Suomella on sellaista myytävää, josta maailmanmarkkinoilla maksetaan, sanoo puheenjohtaja Sture Fjäder.

Yli kuudentuhannen euron kuukausipalkasta menee jo nyt veroihin ja maksuihin yli 2500 euroa ja käteen jää noin 3700 euroa. Jokaisesta lisäeurosta, jonka he tienaavat yhteiskunnan hyväksi, menee jatkossa reippaasti yli puolet veroihin – noin 60 prosenttia.

– Veronkorotus on jälleen kerran luvattu määräaikaiseksi, mutta kokemuksemme on, että sellaista ei pitkään muisteta, toteaa pääekonomisti Eugen Koev.

Rakenteellisten uudistusten tarve ei ole työmarkkinoilla

Akava on samaa mieltä hallituksen kanssa rakenteellisten uudistusten ja julkisen talouden tasapainottamisen tarpeesta. Merkittävimpien rakenteellisten uudistusten tarve ei kuitenkaan ole työmarkkinoilla, vaan julkisten palvelujen tuottamisessa ja rahoituksessa.

Luottamus hallituksen työmarkkinatoimenpiteisiin on Akavan mielestä todella alhainen tiistain päätösten jälkeen. Hallituksen ja työmarkkinaosapuolten kesken tulee jatkaa työelämän kehittämistoimien valmistelua. Akava on edelleen valmis hakemaan neuvotteluratkaisua, jotta Suomen kilpailukyky paranee.

– Hallituksen julkistama pakottavan lainsäädännön paketti on murtamassa suomalaisen sopimusjärjestelmän. Tässä hallitus ottaa kontolleen ennakoimattoman ja konfliktiherkän yhteiskuntajärjestyksen, Fjäder korostaa.

Missä on hallituksen visio koulutuksen kehittämisestä?

Suunnitellut koulutusleikkaukset ovat Akavan mielestä niin suuria, että ne aiheuttavat pysyvän haitan suomalaiselle osaamiselle. Kärkihankkeen lisäeurot eivät korvaa mitenkään pysyviä leikkauksia tai perustoiminnan kehittämistä.

– Hallitukselta odotettaisiin nyt visiota koulutusjärjestelmästä ja osaamisesta, joiden varaan koko kilpailukykymme rakentuu, toteaa asiantuntija Ida Mielityinen.

Akava muistuttaa, että suunta on väärä myös aikuiskoulutustukeen aiotussa muutoksessa, jossa tuen perusosa muutettaisiin lainaksi. Tämä heikentää työssä olevien mahdollisuutta kehittää osaamistaan. Korkean työttömyyden aikana tähän pitäisi panostaa.