Akava: OECD:n ikääntyneiden työllistämiskeinot ovat riittämättömiä
OECD:n tuoreen maaraportin keinot ikääntyneiden työllistämiseksi ovat riittämättömiä ja osin kohtuuttomia, Akava toteaa tiedotteessaan.
OECD:n Suomea koskevan taloudellisen katsauksen yksilöidyimmät suositukset koskevat eläkeuudistusta. Järjestö vaatii eläkeiän nostamista sekä sitomista elinajan pituuteen, työttömyysputken poistamista sekä osa-aikaeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen ehtojen kiristämistä.
Akavan mukaan eläkeikä on vain yksi asia työeläke- ja työurauudistusuudistuksesta neuvoteltaessa. Eläkeikään mahdollisesti tehtävät ratkaisut ovat sidoksissa muihin uudistuksissa tehtäviin päätöksiin. Akavan hallitus on linjannut, että uudistusta valmisteltaessa on välttämätöntä löytää konkreettisia keinoja, jotka lisäävät työssä jaksamista sekä parantavat ikääntyneiden työllisyyttä. Akava ei tue pyrkimyksiä poistaa työttömyysputkea tai kiristää osa-aikaeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen ehtoja.
– OECD:n raportissa puhutaan aika paljon myös ikääntyneiden ammattitaidon ja terveyden edistämisestä, mutta tältä osin suositukset ovat liian yleismaailmallisia. Sen sijaan kepit on lueteltu pilkuntarkasti, sanoo pääekonomisti Eugen Koev.
Myös työnantajalla vastuu työurien pidentämisestä
Koev huomauttaa, että raportissa kaikki vastuu työurien pidentämisestä on sälytetty työntekijöille ja julkiselle sektorille, vaikka todellisessa elämässä työnantajien toiminnalla on keskeinen merkitys työuriin.
– Jos toteuttaisimme vain OECD:n kovat suositukset, kasvaisivat sekä inhimillinen kärsimys että julkisen sektorin vastuu ikääntyneiden työttömien toimeentulosta entisestään.
– Kuusikymppisen uudelleentyöllistäminen ei ole suinkaan vain omasta halusta kiinni, vaan vaatii usein todella merkittäviä panostuksia työkyvyn parantamiseen ja uudelleenkoulutukseen. Ei voida lähteä siitä, että irtisanovalla työnantajalla ei ole mitään konkreettista vastuuta etenkään silloin, kun kyseessä on voittoa tuottava yritys, Koev huomauttaa.
Jos työntekijä jatkaa työelämässä 63 ikävuoden jälkeen, hänen tuleva eläketasonsa nousee, mutta samalla hän menettää työskentelyn aikaista eläkettään sekä maksaa työeläkemaksua. Raportin mukaan näiden hyötyjen ja kustannusten suhde lisätyöskentelystä on Suomessa pienempi kuin yksi yhteen ja heikompi kuin muissa pohjoismaissa.
– Pidän hämmästyttävänä sitä, että puutteellisiksi havaitut kannustimet jatkaa työssä eivät ole johtaneet selkeisiin suosituksiin. Akava korostaa työura- ja työeläkeneuvotteluissa työssä jatkamisen taloudellisten kannustimien merkitystä, Koev muistuttaa.
Lue myös uutiset
- Ylempi toimihenkilö jaksaa töissä työntekijää kauemmin
- Eläkkeelle edelleen keskimäärin 60,9-vuotiaana