Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren kertoo tiedotteessa, että Akavassa ollaan tyytyväisiä neuvottelutulokseen.
– Se täyttää hallituksen asettaman tavoitteen eli vahvistaa julkista taloutta ja työeläkejärjestelmän rahoitusta. Neuvottelutulos on osoitus siitä, että työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteistyöllä ja sopimisella on edelleen olennaisen tärkeä merkitys työeläkejärjestelmän kehittämisessä, toteaa Löfgren.
Tekniikan akateemiset TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokinen sanoo, että myös TEKissä neuvottelutulosta pidetään hyvänä.
– Ratkaisu varmistaa eläkejärjestelmän toiminnan myös jatkossa. Uudistus pitää huolta sukupolvien välisestä tasa-arvosta ja vähentää riskiä, että tulevien sukupolvien eläkkeitä olisi tarvetta leikata. Samaan aikaan uudistus ei myöskään rankaise jo eläkkeellä olevia. Niin sanottu indeksijarru, eli tilanne, jossa inflaatio kasvaa palkkoja enemmän, tulee eteen vain harvoin, toteaa Jokinen.
Työllisyyden kehityksellä on roolinsa siinä, että eläkejärjestelmän rahoitus on kestävällä pohjalla. Tähän liittyvät esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeet.
– On erittäin hyvä, että ratkaisussa nostettiin esiin työterveyshuollon kehittäminen niin, että työkyvyttömyyseläkkeiden tarvetta saataisiin vähennettyä. Esimerkiksi nuorilla mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrät ovat nousseet. On sekä inhimillisesti oikein että työurien pidentämisen näkökulmasta tärkeää pyrkiä muuttamaan tilannetta, Jokinen sanoo.
Työmarkkinakeskusjärjestöt EK, Akava, SAK, STTK ja KT neuvottelivat eläkeuudistuksesta maan hallituksen toimeksiannosta ja saavuttivat neuvottelutuloksen 19. tammikuuta 2025. Neuvottelutulos on nyt myös hyväksytty järjestöjen hallinnoissa. Järjestöt katsovat, että neuvottelutulos täyttää sille asetetut tavoitteet. Maan hallitus on hyväksynyt neuvottelutuloksen, ja seuraavaksi sen pohjalta alkaa lainvalmistelu.