Vanhuuseläkkeen hakeminen on aika yksinkertainen toimitus. Ei ole pakko edes tietää, missä työeläkeyhtiössä on vakuutettuna. Eläkeyhtiöt lähettävät väärään paikkaan tulleet hakemukset oikeaan osoitteeseen.
Myös ennenaikainen eläkkeen nostaminen tai eläkkeen lykkääminen on helpohkoa, kunhan laskee kaikki seuraukset tarkkaan.
On aika luonnollista, että nuorena ei palkkatyössä uurastavaa paljon eläke kiinnosta, se on niin kaukana. Mutta iän ylittäessä 55 ikävuotta alkaa vanhuudenturva ehkä kiinnostaa.
Miten vanhuuseläkettä käytännössä haetaan, työeläkeyhtiö Ilmarisen eläkejohtaja Outi Pekkarinen?
– Vanhuuseläkkeen hakeminen on suoraviivaista toimintaa. Voi sanoa, että aika yksinkertaista. Täytyy selvittää työnantajaltaan, missä eläkeyhtiössä on vakuutettuna. Työsuhteen täytyy päättyä ennen eläkkeen alkamista, muuten eläkkeeseen ei ole oikeutta. Eläkehakemus on helpointa tehdä verkossa.
– Ja jos lähettää eläkehakemuksen väärään yhtiöön, ei sekään haittaa. Yhtiöt ohjaavat hakemuksen oikeaan paikkaan.
Ilmarisessa palvelun nimi on OmaEläke.
Vanhuuseläkehakemus kannattaa jättää kaksi viikkoa ennen eläkkeen alkamisajankohtaa. Vanhuuseläkehakemus tulee saataville OmaEläke-palvelussa pari kuukautta ennen eläkkeen alkamista.
Laskuri kertoo tilanteen
Outi Pekkarinen kehottaa kaikkia palkansaajia tarkastamaan kertynyt työeläke joko oman eläkeyhtiönsä sivustoilla tai Työeläke.fi-palvelun sivuilta. Tunnistautumisen jälkeen hakija siirtyy tai voi halutessaan siirtyä oman työeläkeyhtiön sivuille. Sieltä löytyvät omat tiedot, ja eläkehakemuksen voi tehdä, jos ikää on tarpeeksi.
– Nuorilla kertyneen työeläkkeen tarkastaminen voi olla pettymys: noin vähänkö sitä on kertynyt. Mutta ei ole syytä masentua. Kun katsoo arvion tulevan eläkkeen määrästä, niin summa näyttää jo suuremmalta, sillä arviossa otetaan huomioon myös tulevaisuudessa ansaittavat palkkasummat, Pekkarinen neuvoo.
Hänen mielestään omasta eläkkeestään kannattaa kiinnostua ajoissa, edes vähän. Nykyisin jo 17-vuotiaana tehty työ kartuttaa eläkettä. Ennen vuotta 2005 alle 23-vuotiaana tehty työ ei kartuttanut eläkettä.
– Nykyinen eläkesääntö on sillä lailla reilu, että jokainen työssä ansaittu euro kartuttaa eläkettä, sanoo Pekkarinen.
Hän kehottaa eläkkeestään kiinnostuneita ottamaan rohkeasti yhteyttä eläkeyhtiönsä asiantuntijoihin ja kysymään neuvoa tai pyytämään apua.
Työeläke.fi-sivustolta löytyvät laskurit eläkeikään, eläkearvioon, osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen (OVE), perhe-eläkkeeseen, YEL-työtulosuositukseen ja eläkkeeseen perhevapaan ajalle.
Entä jos haluaa saada työeläkettä jo ennen varsinaista vanhuuseläkettä? Tai haluaa jatkaa töissä vielä alimman eläkeiän jälkeen?
Osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen (OVE) ovat oikeutettuja 61-vuotiaat (1961 ja ennen sitä syntyneet) ja 62-vuotiaat (1962–1964 syntyneet). Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden OVE-ikä vahvistetaan myöhemmin.
– OVE on joustava eläkelaji. Se jatkuu siihen saakka, kunnes jäät vanhuuseläkkeelle. Kertyneestä eläkkeestä voi valita maksuun 25 tai 50 prosenttia.
– Mutta on hyvä muistaa, jos jää OVElle ennen alinta vanhuuseläkeikää, sen ottaminen pienentää tulevaa eläkettä pysyvästi. Vähennys on 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta, joka on OVEn ja alimman vanhuuseläkeiän välissä, Pekkarinen toteaa.
Toisaalta hänen mukaansa osittainen vanhuuseläke antaa vapaat kädet työntekoon eläkkeen rinnalla. Voi tehdä töitä samanaikaisesti niin paljon kuin haluaa tai lopettaa työt kokonaan.
Turvaa myös pahan päivän varalle
Jos ei jää vanhuuseläkkeelle heti kun se olisi mahdollista, tulevaa eläkettä kasvattaa lykkäyskorotus. Sekin on 0,4 prosenttia, mutta siis plussaa, jokaiselta tehdyltä kuukaudelta alimman eläkeiän jälkeen. Jos ihminen esimerkiksi työskentelee 65-vuotiaasta 68-vuotiaaksi, nousee hänen lopullinen työeläkkeensä 14,4 prosenttia, mitä Outi Pekkarinen pitää huomattavana lisäyksenä.
Hänen mukaansa eläkkeen nostaminen ja työnteko vaikuttaa myös verotukseen.
– Verotuksen vaikutusta kannattaa arvioida verottajan sivuilla veroprosenttilaskurilla, jotta veroprosentti ei tule yllätyksenä, Pekkarinen sanoo.
Työeläkejärjestelmä tuottaa vanhuudenturvaa kaikille palkansaajille. Mutta Outi Pekkarinen haluaa muistuttaa, että järjestelmä tuo turvaa myös pahan päivän varalle.
– Oma tai läheisen kuolema ei jätä leskeä tai alaikäisiä lapsia tyhjän päälle. Myös työkyvyttömyyttä vastaan järjestelmä antaa suojaa, hän sanoo.
Uusi minäkuva löytyy ajan kanssa
Elämä muuttuu, kun työ ei enää rytmitä elämää. Työterveyspsykologi Heli Hannonen kannustaa uuteen elämänvaiheeseen astuvia olemaan uteliaita ja kokeilemaan uutta.
Vanhuuseläkkeelle jääminen on monelle helpotus, mutta toisinkin voi olla. Joillekin hyvä työyhteisö ja työkaverit ovat olleet tärkeitä, ja työ on ollut merkityksellistä. Eläkkeelle jääminen voi olla siis kova paikka. Voiko eläkkeellä oloon valmistautua?
– Kyllä voi. Mutta on hyvä muistaa, että kun työ ei enää rytmitä elämää, elämä muuttuu. Ja muutos vaatii aina sopeutumista, sanoo Heli Hannonen, joka työskentelee Työterveyslaitoksessa.
– Kun työkaverit jäävät pois, on parempi hakeutua johonkin ryhmään, olipa kyse sitten opiskelusta tai harrastuksista. Ihminen tarvitsee ympärilleen muita. Toki joillekin yksin opiskelu tai harrastaminen on luontevampaa.
Rutiinit auttavat
Hannonen vannoo paitsi ryhmän ja verkostojen luomisen myös rutiinien nimiin.
– Kun eläkeläisellä on mikä tahansa vakituinen ryhmä tai kokoontuminen, hän tapaa väistämättä muita ihmisiä ja saa keskustella. Rutiinien luominen ei ole helppoa, mutta niiden hankkimisen eteen kannattaa nähdä vaivaa, Heli Hannonen sanoo.
Hänen mukaansa jos tulee olo, ettei ole kivaa, eläkeläisen kannattaa katsella ympärilleen: onko uusia asioita ja tekemisiä tarjolla?
– Jos vaikka menee ohjattuun liikuntaan tiistaisin kello 10, uuden tavan juurruttaminen on mahdollista. Aina kannattaa todeta itselleen, ettei enää ole pakko mihinkään.
– Mutta mitään tekemättömyys johtaa helposti sohvaperunaksi muuttumiseen, varottaa Hannonen.
Ja jos alkuinnostus ei riitä pitkälle, voi hänen mukaansa kokeilla jotain uutta lajia tai harrastusta. Istumatyöläisillä on monilla fyysisiä vaivoja lähinnä selän alueella ja niskassa. Niitä Hannonen lääkitsisi salilla kuntoilulla tai vaikka puutarhanhoidolla.
Aivoja kannattaa treenata
Ruumiinkunnon ylläpito on tärkeää. Mutta levon ja säännöllisen syömisen lisäksi Heli Hannonen tähdentää mielen virkeyden ylläpitoa.
– Niin kuin lihaksia, myös aivoja voi treenata. Kaikenlainen lukeminen, sudokut, ristisanat ja kulttuuririennot ovat hyväksi mielelle. Aivojen käyttö estää dementiaa, Hannonen sanoo.
Hänen mukaansa koulutus ei juuri vaikuta eläkkeelle sopeutumiseen. Sopeutuminen on kaikille yhtä vaikeaa, tai helppoa. Asenne ratkaisee.
Aivojen treenaamista on myös asioiden etukäteen suunnittelu. Kun hieman suunnittelee ja aikatauluttaa etukäteen, saa niin liikunnasta kuin kulttuuritapahtumista enemmän irti.
– Mutta toisaalta: jos ensimmäiset kolme kuukautta eläkkeellä on tunnin tarkkuudella ohjelmoitu aamusta iltaan, sekin käy raskaaksi, Hannonen naurahtaa.
Surutyölle aikaa
Hannosen mukaan oma identiteetti, uusi minäkuva löytyy ajan kanssa eläkkeellä.
– Yhden päivän voi hyvin löhötä, olla vaan. Mutta sitten kannattaa nousta ylös ja lähteä ihmisten pariin. Joillekin se voi olla toiminta seurakunnassa, toisille osallistuminen hyväntekeväisyyskeräykseen.
– On hyvä antaa surutyölle tarpeeksi aikaa, jos työelämän ja työkavereiden jättäminen tuntuu pahalta. Tärkeintä on kokea iloa siitä mitä tekee, Heli Hannonen sanoo.
