Akava tutki: Irtisanomisista on tullut liukuhihnarutiinia

Neljä viidestä yksityisen sektorin työpaikasta on vähentänyt henkilöstöä tuotannollistaloudellisista syistä. Joka kolmannessa työpaikassa henkilöstövähennysten syynä on ollut puolestaan töiden ulkoistaminen.

Julkisella sektorilla sen sijaan käytetään hyväksi niin sanottua luonnollista poistumaa. Eläkkeelle lähteneiden tilalle ei palkata uusia työntekijöitä (80 prosenttia) eikä määräaikaisuuksia uusita (yli 70 prosenttia).

Tulokset käyvät ilmi Akavan ensimmäisestä luottamusmiesbarometristä, johon vastasi 835 luottamusmiestä tämän vuoden tammikuussa.

Työnantaja pimittää tietoa

Luottamusmiesbarometrin tulokset vahvistavat osaltaan TEKin ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n aiempia selvityksiä yhteistoimintalain toimimattomuudesta. Henkilöstöllä ei ole tarpeeksi vaikutusmahdollisuuksia henkilöstönvähennystilanteissa.

Akavan selvityksen mukaan luottamusmiehet eivät saa riittävästi tietoa työnantajan taloudellisesta tilanteesta ja kehitysnäkymistä. Vaikka laki velvoittaa antamaan työnantajaa nämä tiedot vähintään kaksi kertaa vuodessa, yksityisellä sektorilla 60 prosenttia ja julkisella sektorilla 70 prosenttia luottamusmiehistä saa tietoa säännöllisesti.

Ongelmana on, että tietoa saa vain pyydettäessä, tietoa annetaan liian myöhään ja se on usein puutteellista.

– Tiedon jakamisesta ja henkilöstön osallistamisesta päätöksentekoon olisi hyötyä myös työnantajalle. Tällöin henkilöstön on helpompi ymmärtää muutostarvetta ja sitoutua prosessiin, korostaa johtaja Maria Löfgren Akavasta.  

Hyvin hoidetulla koulutus- ja henkilöstösuunnittelulla voitaisiin vähentää tuotannollis-taloudellisten yt-neuvotteluiden tarvetta. Luottamusmiesbarometrin mukaan monissa tapauksissa työnantajat viittaavat kintaalla henkilöstö- ja koulutussuunnitelmille.

Voimassa oleva henkilöstö- ja koulutussuunnitelma on vain noin joka toisessa työpaikassa. Alle puolessa työpaikoista luottamusmiehet ovat päässeet osallistumaan suunnitelmien laadintaan liian vähän tai ei lainkaan.

Sanktioita laiminlyöjille

Akavan mukaan työpaikoilla tarvitaan nyt ryhtiliikettä.

Yt-neuvottelujen määräaikoja tulisi pidentää niiden työnantajien osalta, jotka ovat laiminlyöneet henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien laatimisen. Yt-neuvotteluajat voisivat olla puolestaan lyhyemmät työpaikoilla, joissa asiat on hoidettu hyvin.

– Suomeen haikaillaan paikallista sopimista ja luottamusta. Tämä onnistuu vain  luottamusmiesten asemaa ja tiedonsaantioikeutta sekä henkilöstön osallistumisoikeuksia parantamalla. Tämä on yksi palkansaajien tärkeimmistä kysymyksistä, korostaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

Akavan mukaan irtisanominen voitollisilla yrityksillä on tällä hetkellä aivan liian helppoa. Tuotannollisia irtisanomisperusteita pitäisi rajoittaa ja siirtää painotusta taloudellisiin perusteisiin.

– Irtisanomisen pitäisi olla viimeinen vaihtoehto, Löfgren huomauttaa.

Akavan mielestä työnantajan vastuuta muutosturvan rahoituksesta on lisättävä tilanteissa, joissa henkilöstöä vähennetään liiketoiminnan voitollisuudesta huolimatta. Se auttaisi irtisanottavien työllistymisessä.

Esimerkiksi Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen mukaan kaikista palkansaajista joka kolmas uskoo, että työllistymismahdollisuudet ovat huonot. Ylemmistä toimihenkilöistä vastasi näin joka viides.