Akava: Tutkimusleikkausten tuhoisuus heikentää Suomea jo lähitulevaisuudessa
Edellisen hallituksen tekemät ja nykyisen hallituksen päättämät leikkaukset tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatioihin vaarantavat suomalaisten osaamistason jo lähitulevaisuudessa, varoittaa Akava.
‒ Toimivaksi todettu innovaatiojärjestelmämme kokee todella kovan kolauksen. Vaikutukset eivät tunnu kaikessa laajuudessaan vielä ensi vuonna, mutta hallituskauden loppuun mennessä voimme joutua nielemään katkeran kalkin monta kertaa, kun kansainvälisille markkinoille ilmestyy huipputuotteita ja -palveluita tärkeimmistä kilpailijamaistamme, varoittaa asiantuntija Vesa Vuorenkoski.
Satojen miljoonien eurojen leikkaukset näkyvät väistämättä työmarkkinoille tulevan korkeakoulutetun työväestön osaamisessa. Leikkausten kohteeksi joutuvat korkeakoulujen lisäksi Tekes ja Suomen Akatemia, jotka rahoittavat muun muassa patentoimista ja perustutkimusta.
‒ Me voimme menestyä vain korkealla osaamisella ja koulutuksella. Siksi nyt olisi ehdottomasti satsattava perustutkimukseen sekä korkeakoulujen vapaaseen tutkimus- ja kehittämisrahoitukseen, sanoo asiantuntija Hannele Louhelainen.
90-luvun lamasta noustiin tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostamalla
Akavan mielestä päättäjien tulee nostaa työllisyyden ja kasvun näkökulmasta tutkimus- ja tuotekehitys tärkeysjärjestyksessä jälleen ensimmäiselle sijalle. Tilastokeskuksen mukaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöresurssit kasvoivat vuosina 1995–2005 yli 70 prosenttia. Tämän jälkeen ne laskivat vuoteen 2013 saakka seitsemän prosenttia.
– Tämä lasku jatkuu ja syvenee uusien leikkausten vuoksi. 90-luvun laman aikana ja sen jälkeen panostaminen tutkimukseen ja tuotekehitykseen nähtiin kansallisena selviytymisstrategiana. Saavutukset olivat huikeita. Kansantalous kasvoi ällistyttävää vauhtia, tutkimuksen- ja tuotekehityksen panostukset olivat suorastaan tähtitieteellisiä, Vuorenkoski muistuttaa.
Nyt tarvitaan tulevaisuuteen luotaava strategia
Akava vaatii, että Suomelle on tehtävä parlamentaarisessa valmistelussa pitkän aikavälin strateginen näkemys siitä, kuinka tutkimusta ja innovaatiopolitiikkaa kehitetään.
– Hallituksen on ensi tilassa annettava korkeakouluille, työnantajille sekä tämän hetken ja tulevaisuuden työntekijöille selkeä visio siitä, kuinka koulutus- ja tutkimuspolitiikan kehittäminen Suomessa etenee. Aivovienti Suomesta on jo kiihtynyt, Louhelainen huomauttaa.